Kehoitus, joka annettiin valtakunnan "hierarkian" huipulta, pakotti ajatukseni uudelleen tähän jo käsittelemääni aiheeseen hyvyyden voimasta. Vielä enemmän minuun vaikutti Seppo Kääriäisen kehoitus, että se suuri "tolkun ihmisten" joukko ei olisi hiljainen joukko, vaan sanoisi ajatuksensa ääneen. Asettuisi siellä toisessa ääripäässä olevien, rasismia, muukalaisvihaa, suvaitsemattomuutta, antisemitismia (mikä tarkoittaa juutalaisvastaisuutta), ym kokevien rinnalle. Siis puolustamaan heitä. Näistä ajatuksista syntyi Joulun ajan hartauskirjoitukseni Dietrich Bonhoefferin sanoittaman laulun "Hyvyyden voima" pohjalta.
Dietrich Bonhoeffer oli saksalainen Evankelis-Luterilainen pappi. Hän mm. vastusti juutalaisten huonoa kohtelua. Vain muutama kuukausi ennen kuolemaansa 19 Joulukuuta 1944, vankeudessa ollessaan, Bonhoeffer kirjoitti kihlatulleen ja perheelleen joulu tervehdykseksi valoisaa tulevaisuuden uskoa uhkuvan runon. Se julistaa, että pimeyden ja pahuuden keskelläkin on lupa uskoa parempaan tulevaisuuteen.
Vähän myöhemmin tästä hänet tuomittiin kuolemaan hirttämällä joka tuomio pantiin täytäntöön aamunkoitteessa 9 huhtikuuta 1945.
Runosta on tullut hyvin suosittu hengellinen laulu ja virsi, "Hyvyyden voiman ihmeelliseen suojaan".
Virsikirjassa se on numerolla 600.
Löysin tämän laulun videona kanteleen soittaja Ida Elinan soittamana ja laulamana.
27.1. 2016 vietettiin vainojen uhrien muistopäivää. Presidentti Sauli Niinistö toi tervehdyksensä Helsingin synagoogassa järjestetyssä tilaisuudessa. Liitän tähän tämän netistä löytämäni uutisen. Asiasta ei ilmeisesti voinut lukea lehdistä, koska kuulin, että suomalainen lehdistö ei tätä muistopäivä asiaa noteerannut millään tavalla.
Historian kirjoitus voisi tässä kohtaa olla toisenkinlainen, jos se silloinen hiljainen enemmistö, "tolkun ihmiset", eivät olisi olleet niin hiljaa. Sillä olihan heitä varmasti silloinkin olemassa, 70-vuotta sitten.
Muitakin kuin Dietrich Boenheffer.
TPK etusivu, 27.1.2015
Presidentti Niinistö Vainojen uhrien muistopäivänä: Totuus toimii parhaiten oikeudenmukaisuuden puolustajana
Presidentti Niinistö puhui Helsingin synagogassa 27. tammikuuta. Copyright © Tasavallan presidentin kanslia
”Me emme saa koskaan unohtaa tuota vaihetta historiastamme. Uhrilukujen
lisäksi meidän on tärkeää tietää holokaustin vuoksi kuolleiden ihmisten
tarinoita; keitä he olivat, mitä he tekivät työkseen, mitä olisivat
aikuisina halunneet tehdä”, tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoi
Vainojen uhrien muistopäivän tilaisuudessa Helsingin synagogassa.
Tiistaina 27. tammikuuta tuli kuluneeksi 70 vuotta Auschwitz-Birkenaun
keskitysleirin vapauttamisesta. ”Holokaustin on pysyttävä aina
ihmiskunnan yhteisessä muistissa – jotta sellaista ei enää koskaan
tapahtuisi.”
Viime aikoina olemme jälleen järkyttyneet näkemästänne, presidentti
sanoi tilaisuudessa, jonka kutsuvieraina olivat mm. Israelin, Puolan ja
Saksan suurlähettiläät. ”Pariisissa surmattiin julmalla tavalla ihmisiä
heidän mielipiteidensä ja työnsä vuoksi. Sattumaa ei myöskään ollut
samassa yhteydessä tehty isku juutalaiskauppaan. Viattomia ihmisiä
surmataan koko ajan myös Nigeriassa, Pakistanissa ja Jemenissä.”
Terrorismin ja väkivaltaisten ääriliikkeiden uhka on kasvanut,
presidentti sanoi. ”Rasismia ja muukalaisvihaa sekä antisemitismiä on
entistä selvemmin havaittavissa meidänkin yhteisöissämme. Myös
viharikokset ja vihapuheet ovat tämän päivän ilmiöitä, joista yksikään
valtio ei enää ole kuitenkaan vapaa. Näiden laittomien tekojen yksi
tarkoitus on luoda turvattomuutta ja levittää pelkoa. Niillä halutaan
suistaa tavallisen ihmisen ja toimivan yhteiskunnan arki pois
raiteiltaan.”
Presidentti Niinistön mukaan hyökkäyksiin on vastattava demokratian
keinoin, avoimuutta kunnioittaen ja oikeusvaltioperiaatteita korostaen.
”Demokraattinen ja moniarvoinen yhteiskunta perustuu ihmisoikeuksien
kunnioittamiseen, suvaitsevuuteen ja ihmisten väliseen tasa-arvoon.
Suomi toimii näin ja näitä periaatteita Suomi myös edistää
kansainvälisen yhteisön jäsenenä.”
Totuus on paras oikeudenmukaisuuden puolustaja
Ihmisillä on tarve ymmärtää ja löytää selityksiä kun käsittämätöntä
pahaa tapahtuu, presidentti sanoi. ”Me voimme vain yrittää kuvitella,
millaisia kysymyksiä Auschwitzin muurien sisällä on esitetty: Miksi?
Miksi kukaan ei auta ja puutu??”
Vihantekojen takaa voi löytyä monia syitä, joihin on puututtava. ”Miten
voisimme tunnistaa ja torjua ihmisen ajatuksiin pesiytynyttä
äärimmäistä mutta hiljaista vihaa ennen kuin tuo viha tekee isännästään
renkinsä?” presidentti kysyi.
”Mikään vääryyden kokemus ei voi koskaan, eikä missään tilanteessa,
oikeuttaa loukkaamaan tai vahingoittamaan toista. Ei sanoin eikä teon.
Se on aina väärin. Meidän on kunnioitettava myös heitä, jotka ovat
kansamme eri mieltä”, presidentti sanoi. ”Totuus toimii parhaiten
oikeudenmukaisuuden puolustajana.”
”Tänään muistamme ja kunnioitamme vainojen uhreja. Samalla on tärkeää
muistaa ja kunnioittaa myös heitä, joilla on ollut uskallusta ja
rohkeutta toimia vainoja vastaan. Heitä me tarvitsemme vielä tänäänkin.”
”Samaan aikaan tänään meidän tilaisuutemme kanssa Auschwitziin on
palannut sen kauhuista 70 vuotta sitten selviytyneitä eri puolilta
maailmaa. Muistojuhlassa kynttilät sytytetään yhdessä nuorten kanssa.
Elämä siis jatkuu.”
Päämuistotilaisuuden Helsingin synagogassa järjesti Holokaustin Uhrien
Muisto ry., yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön ja
ulkoasiainministeriön kanssa. Vainojen uhrien muistopäivää vietetään
Euroopan juutalaisten kansanmurhan, holokaustin, ja muiden toisen
maailmansodan ajan joukkomurhien uhrien muiston kunnioittamiseksi 27.
tammikuuta.
