Joulun ihme

 Viime vuosina seurakunnissamme on yleistynyt musiikin ja näytelmän avulla kertoa; "aikamatka ensimmäiseen Jouluun."
Siinä lähdetään liikkeelle historiamme alusta ja kerrotaan lyhyesti ihmiskunnan eri vaiheita luomisesta alkaen.
Monet koulut vievät oppilaitaan katsomaan näitä esityksiä ja niistä on tullut hyvin suosittuja.
 Lapset ovat ihmetelleet sitä, että "mistä ne porfeetat tiesivät kertoa Jeesuksesta jo paljon ennen hänen syntymäänsä.
 Esim. profeetta Jesaja ennusti n. 700 vuotta aikaisemmin, että Jumala lähettää poikansa tähän meidän maailmaamme.
 Jesaja 7:41 sanoo: "Neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan ja antaa hänelle nimen Immanuel."
  Jeesuksen nimi  Immanuel merkitsee "Jumala meidän kanssamme."
"Hän tuli meidän tähtemme köyhäksi, että me hänen köyhyydestään rikastuisimme" (2 Kor. 8:10)
 Tästä kertoo seuraava hyvin koskettava runo, jonka tekijä on jäänyt hämärän peittoon.

Jo valvoo Maria majassaan,/ käy Jeesus untaan kertomaan./ Mä olin kuningas - olinhan?/ Sain puvun ylleni kauneimman./ Sen viitta välkehti purppuraa,/ mä kannoin kultaista valtikkaa./ Myös jaloruusuista kruunun sain,/ ja kaikki täyttyi, kun pyysin vain./ Mut sitten, äiti, sä kuulehan,/ sen veivät kultaisen valtikan,/ ja viitta kirjottu purppuraan/ vaihtui vaippahan karkeimpaan./ Ja kun kruunu päästäni riistetään,/ jää okaat otsaani viiltämään./ En silloin kuningas ollut en,/ vain köyhä puusepän poikanen./ Mut, äiti, miksi sä vavahdit/ ja kyynel silmässä kuuntelit?/ En kuninkaaksi mä tahdokkaan,/ en lähde luotasi milloinkaan./ Ja äidin polvelle painuu pää,/ äiti hiljaa kutreja silittää./ Ei unta mieti hän enää lain,/ kun silmin seestyvin virkkaa vain:/ - Niin, lapsi, millainen liekin tie,/ se Isäsi kotiin vihdoin vie./

HYVÄÄ JA RAUHALLISTA JOULUA KAIKILLE BLOGINI LUKIJOILLE.

Annetaan. Jeesukselle tilaa ja sijaa hänen omissa syntymäpäivä  juhlissaan.

Johdatus.

Elämämme pyörteissä tapahtuu monenlaisia asioita, isoja ja pieniä sellaisia. Saatamme tehdä ratkaisuja joita alamme katumaan sitten myöhemmin.
Ystävälleni oli käynyt juuri tällä tavalla. Hän ei päässyt näistä tapahtumista irrottautumaan, vaan palasi tavatessamme niihin aina uudelleen. Sanoin hänelle kuulemani neuvon, että "maahan kaatunutta maitoa ei kannata surra". Siis tarkoittaa stä, kun sille vain ei voi enää mitään.
Tähän ystäväni kommentoi: "Mutta kun sitä kaatui iso tonkallinen." (tonkka = iso maitoastia,
 n.20-50 l vetoinen.)

On kuitenkin hyvä ja lohdullista tietää, että:
"Jumala voi kääntää pahankin asian palvelemaan hyvää tarkoitusta" ja, että:
"Kaikki yhdessä vaikuttaa niiden parhaaksi, jotka Jumalaa rakastavat."

Meitä kehoitetaan tuomaan "kaikki asiamme Jumalalle kiitoksen kanssa tiettäväksi" ja saamme rukoilla näihin hänen johdatustaan.
Eräs vanha ystäväni muisteli mieleensä jääneitä laulun säkeitä oman äitinsä laulamana:

"On mulla riemuna päällä maan, myös murheen hetkinä Jeesus vaan.
On mulla lähde mi virvoittaa, kun matka vaikea uuvuttaa."

Jumalan tahto, minun tahtoni vai sielujemme vihollisen tahto:

Kysymyksiä ihan vaan itselleni, mutta samalla jaan niitä tässä toisillekkin.
 Saako Jumalan tahto tapahtua minun kauttani. Saako se tapahtua minun elämässäni? Saako se tapahtua yleensä lähipiirissäni, kotimaassani tai vieläkin laajemmin, tässä koko maailmassamme?
Kuka siitä päättää, tapahtuko minun tahtoni vai Jumalan tahto? Tässä kysymyksiä pohdittavaksi. Jumalan tahto on aina hyvä. Se on fakta. Mutta miksi maailmassa sitten on niin paljon pahuutta? Se on toinen hyvä kysymys.
Jeesus sanoo näin: "Varas on tullut tappamaan ja tuhoamaan. Minä olen tullut, että teillä olisi elämä ja yltäkylläisyys"
Kuka tämä varas sitten on? Eikö se ole tämä sielujemme vihollinen, "joka kiertää ympäri etsien kenen saisi niellä".
Emme pysty kieltämään tämän persoonallisen pahankaan olemassa oloa, jonka tahto saa tapahtua niin monen ihmisen elämässä ja ihmisen kautta.
Lähinnä minun päätäntä vallassani, ja myöskin sinun, on se, että alistanko oman tahtoni Jumalan tahdon alle. Jos näin päätän tehdä on se "kaikista hyvä", käyttäen jo edes menneen ystäväni sanontaa.
Jumala kunnioittaa minun omaa päätöstäni ja myöskin sinun.
Tällä sielujemme vihollisella on suuri valta johtuen ihmisen syntiin lankeemuksesta, mutta silti Jumalan valta on paljon suurempi ja yläpuolella. "Jeesus sanoo, että hänelle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä." Sielunvihollisen valta on rajoitettu ja se loppuu tämän aijoonin eli aikakauden loppuessa. Muistamme varmaan joskus kuulleemme, että "Jeesus polki rikki käärmeen pään" eli juuri tämän sielunvihollisen pään". Se tapahtui Golgatan ristillä ja sen johdosta vietämme Pääsiäistä. 
Rukoilen Isä meidän rukousta siteeraten: "Tapahtukoon sinun tahtosi minun elämässäni, minun kauttani ja  minusta huolimatta."

Pääsiäisen sanoma

                                                  Pääsiäiskertomus                                           
Minua on viime aikoina puhutellut Raamatun sana Paavalin kirjeestä kolossalaisille (Kol. 2:14). Siinä kerrotaan kuinka "Jeesus pyyhki pois sen kirjoituksen säädöksineen, joka oli meitä vastaan ja oli vastustajamme. Sen hän otti pois tieltä ja naulitsi sen ristiin."
Tämä "Pääsiäiskertomus" tai "Pelastuskertomus" on historiamme suurin mediatapahtuma, mutta jokseenkin vähän siitä ihmisille tiedotetaan. Jouluna ja Pääsiäisenä se nousee esille, mutta välittävätkö ihmiset edes kuunnella kirkon sanomaa tästä asiasta.
Jo Vanhan liiton puolellä Jumala puhuu meille Israelin kansan kautta seuraavasti: Jesaja 1:18. "Tulkaa, käykäämme oikeutta keskenämme, sanoo Herra. Vaikka teidän syntinne ovat verenpunaiset, ne tulevat lumivalkeiksi, vaikka ne ovat purppuranväriset, ne tulevat villanvalkoisiksi".
Koska olemme syntisiä Jumalan edessä niin siksi Jeesus toimi sijaiskärsijänä meidän puolestamme niin, että voisimme saada syntimme anteeksi.
Myöskin meille tämän päivän suomalaisille tämä Pääsiäisen sanoma on edelleen voimassa.
Toivotankin kaikille blogini lukijoille hyvää Pääsiäisen jälkeistä aikaa ja kevään ja kesän odotusta.

Kirjavinkkaaja.

Päätin lähettää minäkin "kirjavinkkaaja" palstalle Sydän-Hämeen Lehteen  esittelyn kirjoista joita juuri nyt olen lukemassa. Yllätyksekseni se oli julkaistu jo heti seuraavana päivänä, mutta nettilehdessä. Ajattelin julkaista sen nyt myöskin tässä blogini sivuilla.


                 
                                                     Raamattu    

  Paras lukukirjani on Raamattu. Muutama vuosi sitten aloin lukea Raamattua kolmesta eri kohdasta ja yhteensä 3-4 lukua päivässä. Näin Raamattu tulee luettua suunnilleen vuoden aikana kannesta kanteen. Nykyisin luen sitä aina amuisin isännän kanssa yhdessä. Tämä kuuluu meidän perheen arkirutiineihin, kuin myös pyhäpäivänkin.

Migael Agrikola, jota sanotaan Suomen kirjakielen isäksi, käänsi Pyhän Raamatun Suomen kielelle. Raamatunkäännös työllään Agrikola loi pohjan suomen kirjakielelle. Näin pääsi tavallinen (meikäläinen) kansa perehtymään Jumalan sanaan. Perustelunaan käännöstyölle Agrikola käytti kuuluisaa laisettaan: Kyllä se tuntee Suomen kielen, joka ymmärtää kaikkien mielen."

Raamattu jakaantuu Vanhaan ja Uuteen testamenttiin ja se on kokoelma kirjoja, eräänlainen pienoiskirjasto. Raamattu on maailmassa eniten levinnyt kirja sillä se on käännetty 474:lle eri kielelle. Lisäksi Vanha tai Uusi testamentti on luettavissa  1231 kielellä ja vähintään yksi Raamatun kirja on käännetty 2527 kielelle Nämä tiedot löytyy Googlesta.

Raamattu sisältää kertomuksia siitä miten maailmankaikkeus, ihmiset, eläimet ja eri luonnonilmiöt ovat syntyneet.

Historiaa: Esim. Aikakirjat ja Kuningasten kirjat kuvaavat Israelin kansan historiaa. Lakeja: Esim Jumalan 10:n käskyä.

Runoja ja lauluja: Psalmit, sananlaskut, saarnaaja, Laulujen laulu eli Korkeaveisu.

Julistusta: Esim. Vanhan testamentin profeetat, Jeesus ja Paavali.

Novelleja: Esim: Ruutin kirja.

Ennustuksia: Danielin kirja, Hesekiel, Johanneksen ilmestys.

Kirjeitä: Esim. Paavalin kirjeet.

Läpi Raamatun kulkee kuin punaisena lankana sanoma Messiaasta, Jeesuksesta. Hänen syntymästään ja tulostaan ensin Jumalan omaisuuskansalle Israelille ja heidän kauttaan koko maailmalle.

Nyt meillä on lukuvuorossa Joosuan kirja. Siinä Israelin kansa on Egybtistä lähdön jälkeen vaeltanut Mooseksen johdolla 40-vuotta autiomaassa ja saapunut

 luvatun maan rajalle. Joosuan kirja kertoo Israelin saapumisesta luvattuun maahan, maan valtauksesta ja sen jakamisesta sukukunnille.

"Herra sanoi Joosualle: "Minun palvelijani Mooses on kuollut. Nouse siis nyt ja mene tämän Jordanvirran yli yhdessä koko tämän kansan kanssa siihen maahan, jonka minä annan heille Israelilaisille." Joos.1:2.)

Ja: "Ole vain luja ja aivan rohkea ja noudata tarkoin kaikessa sitä lakia, jonka minun palvelijani Mooses on sinulle antanut: äläkä poikkea siitä oikealle äläkä vasemmalle, että menestyisit, missä ikinä kuljetkin." (Joos.i:7) 

  Jeremian kirja: "Minulle tuli tämä Herran sana: Jo ennenkuin minä muovasin sinut äidin kohdussa, minä tunsin sinut, jo ennen kuin sinä synnyit, minä pyhitin sinut ja asetin sinut kansojen profeetaksi." Mutta minä sanoin: "Voi Herra, Herra! Enhän minä osaa puhua, sillä minä olen nuori!"

Herra sanoi minulle, "älä sano: minä olen nuori, vaan mene minne ikinä minä sinut lähetän ja puhu kaikki, mitä minä käsken sinun puhua. Älä pelkää ihmisiä, sillä minä olen sinun kanssasi ja pelastan sinut", sanoo Herra. Sitten Herra ojensi kätensä, kosketti minun suutani ja sanoi minulle: "Minä panen sanani sinun suuhusi" jne...    Tämä tapahtui siinä vaiheessa, kun Israelin kansa oli luopunut elävästä Jumalasta ja alkanut palvella epäjumalia. Jumala nosti kansan keskelle profeettoja jotka julistivat voimakkaasti Herran sanaa ja kehoittivat palaamaan takaisin hänen luokseen. He myöskin ennustivat tulevaisuudesta. (Jer.1:4-9)

Kolmantena kirjana on Markuksen evankeliumi.  Se alkaa kuvauksella Johannes Kastajasta. "Hänellä oli yllään kamelinkarvavaate ja vyötäisillään nahkavyö ja hän söi heinäsirkkoja ja luonnon hunajaa."

Johannes Kastaja oli Jeesuksen edelläkävijä. Hän saarnasi parannuksen kastetta ja kehoitti uskomaan Jeesukseen, joka on häntä väkevämpi.  Myöskin Jeesus tuli hänen kastettavakseen. (Mark.1:1-8)

Markuksen kirja kertoo Jeesuksen 3,5 vuotta kestäneestä toiminnasta ihmisten hyväksi parantaen sairaita ja ajaen ulos riivaajia. Evankeliumin loppupuolella kuvataan Jeesuksen kuolema ja ylösnousemus, lähetyskäsky ja taivaaseen astuminen.

Raamatun sana on meille tärkeätä siksi, koska se on Jumalan sanaa ja ilmoitus meille ihmisille. Jeesus sanoo näin. " Vaikka taivas ja maa katoavat, niin minun sanani eivät koskaan katoa". (Mark.13:31.)

Salme Blomster on sanonut: RV. 14.2.2019. "Ennen kaikkea Raamattu avaa meille tien, ei pelkästään taivaalliseen vierailuun, vaan iankaikkiseen yhteyteen Jumalan kanssa. Kun alamme sanasta etsiä pelastajaa, parantajaa, elämän antajaa ja asetamme Jeesuksen ykköseksi elämässämme, niin teemme sijoituksen, jota ei tarvitse myöhemmin katua."

Asta Metsomäki.

Hyvää ystävänpäivää

Hetkien kalleus!
"Hetki on käsitteenä pieni asia, mutta sillä voi olla hyvin suuri merkitys elämässämme.  Tänään on kulunut noin viikko ysäväni kuolemasta. Tämän menneen viikon aikana olen ajatellut tätä meidän elämämme lyhyyttä ja sitä miten me emme voi tietää, mitä seuraava hetki tuo tullessaan.Viimeisen kerran tavatessamme ystäväni kanssa hän oli iloinen ja nauravainen niinkuin aina ennenkin. En mitenkään olisi osannut kuvitella, että tämä tapaamisemme saattaisi olla viimeinen. Niin vain sitten oli. Erotessamme lupasin tulla pian katsomaan häntä uudelleen, mutta sitä kertaa ei sitten enää tullutkaan."
Tuon edellisen kirjoitin noin vuosi sitten kuultuani ystäväni kuolemasta. Silloin mielessäni alkoi pyöriä ajatus hetkien kalleudesta. Muistelin ystävääni, yhteisiä hetkiämme ja ihmissuhteidemme tärkeyttä yleensä.  
   Joulun aikaan kirjoitin lapsenlapsemme meille isovanhemmilleen tekemästä joulukalenterista, joka jäi keskeneräiseksi. Olen jälleen löytänyt muutaman siihen tarkoitetun, viisaita ajatuksia sisältävän paperilappusen, jotka sopivat myöskin hyvin tähän ystävänpäivään. Liitän ne tähän loppuun. Eli "Kutsu ystävät viettämään aikaa. Tehkää jotain kivaa!"  Kutsuin heti silloin joulun jälkeen tämän lapsenlapsemme äidin lapsuudenystävän äidin meille kylään. Yhteyden pitomme oli jäänyt vuosikymmenien kuluessa vähäiseksi syystä, että hän on asunut paljon ulkomailla. Se kivan tekeminen oli meillä muistojen herättämistä henkiini rupatellessamme rattoisasti kahvikupin äärellä..
Ja sitten se toinen kehoitus. Sitäkin toteutin nyt ystävänpäivän merkeissä lähettämällä muutaman kortin ystävilleni. Siis näin:  "Kirjoita kortteja läheisille. Ei nyt ole niin kiire! " Joten näiden ajatusten myötä toivotan HYVÄÄ YSTÄVÄNPÄIVÄÄ blogini lukijoille.
                        
    

Kirkas tähti

Luin perinteestä, kuinka Luopiaisen joulutähti syttyy, kun joulurauha on julistettu.
Tässä lainaus "Sydiksen" sivulta SHL 20.12-2017: "Jouluaattona joulurauhan julistuksen jälkeen Luopioisten kirkonkylällä osataan kääntää katseet Rihanselän vastarannalle Niemikunnan suuntaan. Siellä puunlatvojen yllä on viitisenkymmentä vuotta sitten syttynyt joulutähti.
Jouluperinne sai alkunsa 1960 luvulla. Sen esikuvana toimi vanha myrskylyhty, joka aikanaan sytytettiin Hevossalmelle kuusen latvaan ohjaamaan rekineen joulukirkkoon jäitä pitkin saapuvia kuohijokelaisia".
Aivan samoin kirkas tähti aikoinaan ohjasi itämaan tietäjiä Jeesus lapsen luo Beetlehemiin.
Itäisen maan tietäjät samoin kuin myös kuningas Herodes olivat tutkineet vanhan testamentin  kirjoituksia ja tulleet aivan oikein käsittämään, että Betlehemissä oli syntynyt kuningas.
Jo edeltäpäin profeetat olivat puhuneet juutalaisille syntyvästä kuninkaasta. He tutkivat mihin ajan kohtaan Jumalan henki viittasi.
Ja Raamattu kertoo mm. Ef.;4:4 että "kun aika oli täyttynyt, lähetti Jumala poikansa....." Siis Jumalan aika täyttyy, toisin kuin meidän aikamme kuluu.
Niinpä itämaan tietäjät lähtivät silloin kumartamaan kuningasta, Jeesus lasta, ja tuomaan hänelle hänen arvonsa mukaisia kuninkaallisia lahjoja. Kultaa, suitsuketta ja mirhaa. Tämän tapahtumasarjan muistona me vietämme Loppiaista.
Silloin tosin juutalaiset eivät tunnistaneet kuningastaan, koska he odottivat maallista kuningasta vapauttamaan heidät Rooman vallan alaisuudesta.
Kuitenkin Jeesus on vielä suurempi kuningas sillä hän on Jumalan valtakunnan kuningas, joka vapauttaa synnin ja kuoleman kahleista. Hän on todellinen Herrojen Herra ja Kuningasten Kuningas.
Mutta kuinka on tänä päivänä, tunnistammeko me häntä ja ennenkaikkea otammeko me hänet vastaan sydämemme Herraksi. Nimittäin, "Kaikille, jotka ottavat hänet vastaan, hän antaa voiman/ oikeuden tulla Jumalan lapsiksi, niille jotka uskovat hänen nimeensä." Näin vapaasti ulkomuistista Raamattua siteeraten. (Joh. 1:12 mukaaan.)

Siunausta uuteen vuoteen 2019

Näin vuoden vaihtuessa meidän on hyvä aika miettiä, että mikä on tärkeintä elämässäni.
Elämä on hyvin johdonmukaista sillä yksi tekemämme ratkaisu johtaa toiseen, tai samoin se myös saattaa  liittyä toiseen kohtaan myöhemmin elämässämme. Aivankuin palapelin osat ne liittyvät toinen toisiinsa.
Jumalalla on suunnitelma meidän jokaisen elämässä ja meidän on hyvä kysyä sitä häneltä koska hän on tämän elämän meille antanut.
Sain ystävältäni Juha Vähäsarjan kirjan; Siunauksen ja virvoituksen sanoja. Kirjoitan siitä tähän yhden aforismin eli mietelauseen.
                 "Jumalan valtakunnassa oleellista
                     ei ole se, mitä ihminen tekee
                  tai ehtii tai saavuttaa, vaan se,
                     että Jumala armahtaa."

Hyvää ja siunausrikasta uutta vuotta 2019 kaikille blogin lukijoille.