Joulun ihme

 Viime vuosina seurakunnissamme on yleistynyt musiikin ja näytelmän avulla kertoa; "aikamatka ensimmäiseen Jouluun."
Siinä lähdetään liikkeelle historiamme alusta ja kerrotaan lyhyesti ihmiskunnan eri vaiheita luomisesta alkaen.
Monet koulut vievät oppilaitaan katsomaan näitä esityksiä ja niistä on tullut hyvin suosittuja.
 Lapset ovat ihmetelleet sitä, että "mistä ne porfeetat tiesivät kertoa Jeesuksesta jo paljon ennen hänen syntymäänsä.
 Esim. profeetta Jesaja ennusti n. 700 vuotta aikaisemmin, että Jumala lähettää poikansa tähän meidän maailmaamme.
 Jesaja 7:41 sanoo: "Neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan ja antaa hänelle nimen Immanuel."
  Jeesuksen nimi  Immanuel merkitsee "Jumala meidän kanssamme."
"Hän tuli meidän tähtemme köyhäksi, että me hänen köyhyydestään rikastuisimme" (2 Kor. 8:10)
 Tästä kertoo seuraava hyvin koskettava runo, jonka tekijä on jäänyt hämärän peittoon.

Jo valvoo Maria majassaan,/ käy Jeesus untaan kertomaan./ Mä olin kuningas - olinhan?/ Sain puvun ylleni kauneimman./ Sen viitta välkehti purppuraa,/ mä kannoin kultaista valtikkaa./ Myös jaloruusuista kruunun sain,/ ja kaikki täyttyi, kun pyysin vain./ Mut sitten, äiti, sä kuulehan,/ sen veivät kultaisen valtikan,/ ja viitta kirjottu purppuraan/ vaihtui vaippahan karkeimpaan./ Ja kun kruunu päästäni riistetään,/ jää okaat otsaani viiltämään./ En silloin kuningas ollut en,/ vain köyhä puusepän poikanen./ Mut, äiti, miksi sä vavahdit/ ja kyynel silmässä kuuntelit?/ En kuninkaaksi mä tahdokkaan,/ en lähde luotasi milloinkaan./ Ja äidin polvelle painuu pää,/ äiti hiljaa kutreja silittää./ Ei unta mieti hän enää lain,/ kun silmin seestyvin virkkaa vain:/ - Niin, lapsi, millainen liekin tie,/ se Isäsi kotiin vihdoin vie./

HYVÄÄ JA RAUHALLISTA JOULUA KAIKILLE BLOGINI LUKIJOILLE.

Annetaan. Jeesukselle tilaa ja sijaa hänen omissa syntymäpäivä  juhlissaan.

Johdatus.

Elämämme pyörteissä tapahtuu monenlaisia asioita, isoja ja pieniä sellaisia. Saatamme tehdä ratkaisuja joita alamme katumaan sitten myöhemmin.
Ystävälleni oli käynyt juuri tällä tavalla. Hän ei päässyt näistä tapahtumista irrottautumaan, vaan palasi tavatessamme niihin aina uudelleen. Sanoin hänelle kuulemani neuvon, että "maahan kaatunutta maitoa ei kannata surra". Siis tarkoittaa stä, kun sille vain ei voi enää mitään.
Tähän ystäväni kommentoi: "Mutta kun sitä kaatui iso tonkallinen." (tonkka = iso maitoastia,
 n.20-50 l vetoinen.)

On kuitenkin hyvä ja lohdullista tietää, että:
"Jumala voi kääntää pahankin asian palvelemaan hyvää tarkoitusta" ja, että:
"Kaikki yhdessä vaikuttaa niiden parhaaksi, jotka Jumalaa rakastavat."

Meitä kehoitetaan tuomaan "kaikki asiamme Jumalalle kiitoksen kanssa tiettäväksi" ja saamme rukoilla näihin hänen johdatustaan.
Eräs vanha ystäväni muisteli mieleensä jääneitä laulun säkeitä oman äitinsä laulamana:

"On mulla riemuna päällä maan, myös murheen hetkinä Jeesus vaan.
On mulla lähde mi virvoittaa, kun matka vaikea uuvuttaa."

Jumalan tahto, minun tahtoni vai sielujemme vihollisen tahto:

Kysymyksiä ihan vaan itselleni, mutta samalla jaan niitä tässä toisillekkin.
 Saako Jumalan tahto tapahtua minun kauttani. Saako se tapahtua minun elämässäni? Saako se tapahtua yleensä lähipiirissäni, kotimaassani tai vieläkin laajemmin, tässä koko maailmassamme?
Kuka siitä päättää, tapahtuko minun tahtoni vai Jumalan tahto? Tässä kysymyksiä pohdittavaksi. Jumalan tahto on aina hyvä. Se on fakta. Mutta miksi maailmassa sitten on niin paljon pahuutta? Se on toinen hyvä kysymys.
Jeesus sanoo näin: "Varas on tullut tappamaan ja tuhoamaan. Minä olen tullut, että teillä olisi elämä ja yltäkylläisyys"
Kuka tämä varas sitten on? Eikö se ole tämä sielujemme vihollinen, "joka kiertää ympäri etsien kenen saisi niellä".
Emme pysty kieltämään tämän persoonallisen pahankaan olemassa oloa, jonka tahto saa tapahtua niin monen ihmisen elämässä ja ihmisen kautta.
Lähinnä minun päätäntä vallassani, ja myöskin sinun, on se, että alistanko oman tahtoni Jumalan tahdon alle. Jos näin päätän tehdä on se "kaikista hyvä", käyttäen jo edes menneen ystäväni sanontaa.
Jumala kunnioittaa minun omaa päätöstäni ja myöskin sinun.
Tällä sielujemme vihollisella on suuri valta johtuen ihmisen syntiin lankeemuksesta, mutta silti Jumalan valta on paljon suurempi ja yläpuolella. "Jeesus sanoo, että hänelle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä." Sielunvihollisen valta on rajoitettu ja se loppuu tämän aijoonin eli aikakauden loppuessa. Muistamme varmaan joskus kuulleemme, että "Jeesus polki rikki käärmeen pään" eli juuri tämän sielunvihollisen pään". Se tapahtui Golgatan ristillä ja sen johdosta vietämme Pääsiäistä. 
Rukoilen Isä meidän rukousta siteeraten: "Tapahtukoon sinun tahtosi minun elämässäni, minun kauttani ja  minusta huolimatta."