50 + 70 + 70

Sinulla varmaankin herää kysymys siitä, että mitä nuo otsikon luvut tarkoittanevat.
Ensimmäinen 50 vuotta pitää sisällään kaikki ne aurinkoiset ja myöskin pilviset avioliittomme päivät, jotka olemme tämän meidän isännän kanssa yhdessä eläneet ja kokeneet. Kaikki ne myötä- ja vastamäet joita näihin vuosiin on sisältynyt.
Nuo 70 ja 70 tarkoittavat meidän kummankin ikävuosia. Niitäkin olisimme juhlistaneet Luopioisten kirkossa kultahääpäivämme johdosta järjestetyssä juhlakonsertissa tulevana sunnuntaina.
Mutta tämän koronan vuoksi nämä juhlamme tässä muodossa nyt sitten raukeavat. Laulut jäävät laulamatta ja ystävät tapaaamatta.
 Elämä opettaa meitä ottamaan jokainen päivä vastaan sellaisena kuin se meille annetaan. Ja on hyvä, kun opimme sen kiitoksen kanssa vastaan ottamaan.
Meitin vihkipappimme sanoi meille silloin 50 v. sitten vihkipuheessaan jotenkin tähän tapaan, että "elämä on sisään ja ulos käymistä" ja se on "lähtemistä ja tulemista."  Elämä on myöskin valintojen tekemistä ja jatkuvaa luopumista monista itsestäänkin selvistä asioista. Iän myötä terveyskin heikkenee.  Kuulin ystäväni sanovan eräälle sairauksistaan kertovalle, että "nää on niitä ikälisiä."
Myöskin lapset ovat meillä lainassa vain. Meidänkin lapset ovat vartuttuaan "lentäneet" yksi toisensa jälkeen rakentamaan omaa elämäänsä.
Saattaa herätä kysymys, onko meillä mitään mahdollisuutta  saavuttaa tässä elämässä jotain pysyvää.

Jeesus sanoo itsestään: "Minä olen ovi. Kuka ikinä tulee sisälle minun kauttani, hän pelastuu. Hän käy sisälle ja ulos ja löytää laitumen." Joh. 10:

Pitkäperjantai

Ymmärryksemme ei riitä käsittämään Jeesuksen uhrikuoleman suuruutta ja merkityksellisyyttä meidän hyväksemme. Tässä kohtaa usko tulee meille avuksi.
Jumalan sana, Raamattu, ilmoittaa, että "ilman veren vuodatusta ei ole syntien anteeksi antamusta."
Jeesuksen maahan vuotanut veri puhdistaa meidät kaikesta synnistä, ja Jumala näkee meidät puhtaina, kun hän katsoo meitä Jeesuksen kautta.
   Nyt olemme Korona karanteenissa kodeissamme. Samoin olivat Israelilaiset ensimmäisenä pääsiäisenä  Egyptistä lähdön viimeisenä iltana ja yönä kukin omissa kodeissaan. He söivät ohjeiden mukaan pääsiäisaterian, teurastetun karitsan jonka veren he sivelivät ulko-oviensa pihtipieliin. Veri oli merkkinä, kun kuoleman enkeli kulki ohitse vitsauksen kohdatessa Egyptiläisiä. Sen ansiosta juutalainen kansa säästyi tältä vitsaukselta, kun sen sijaan kaikki Egyptiläisten esikoiset ja myöskin karjan esikoiset kuolivat.
Tämän viimeisen vitsauksen jälkeen Israelin kansa pääsi lähtemään Egyptistä.
Samalla tavoin veren kautta meilläkin on pääsy synneistämme. Jeesus kantoi omassa ruumiissaan kaikki meidän syntimme ja syyllisyytemme häpeän ristin puulle. Pyhä Henki kirkastaa meille tätä sanan totuutta.
Hebrealaiskirjeessä sanotaan näin, että; "Jeesus uhrasi itsensä viattomana Jumalalle. Veri puhdistaa omantuntomme kuolleista teoista palvelemaan elävää Jumalaa."
Tähän loppuun sopii vielä toinenkin lause Vanhan testamentin puolelta..
 Jes. 26:9. " Minun sieluni ikävöitsee sinua yöllä, minun henkeni sisimmässäni etsii sinua varhain; sillä kun sinun tuomiosi kohtaavat maata, oppivat maanpiirin asukkaat vanhurskautta."
 

Palataan juurille.

Nyt kun korona-ahdistus on syrjäyttänyt ilmasto ahdistuksen tulee mieleen, että mitähän seuraavaksi ja, että miten näistä selvitään?
Meillä on jo monet vuodet ollut niin hyvät olot täällä koti Suomessa, että pidämme kaikkea aivan itsestään selvyytenä. Esim. hyvä terveyden hoito, hyvä sosiaaliturva, oppivelvollisuus ja hyvät koulutus mahdollisuudet. Niin paljon hyviä asioita ettei luetella taida.
Mutta olemmeko osanneet näistä hyvistä asioista kiittää Jumalaa. Kun meillä ei ole ollut tarvetta elämämme vaikeuksissa kääntyä Jumalan puoleen niin olemmeko vallan unohtaneet hänen olemassa olonsa.
Nyt tänä koko maailmaa ravistelevan korona virus ahdistuksen aikana on hyvä palata "juurille." Siis koko ihmisuvun juurille.
Sillä: "Herran on maa ja kaikki, mitä siinä on, maanpiiri ja ne, jotka siinä asuvat." Ps. 24:1.
Jumala on luonut tämän kaiken näkyvän ja myöskin näkymättömän.
Hän on luonut meidät ihmiset ja myöskin lunastanut koko syntiin langenneen ihmiskunnan Jeesuksessa Kristuksessa. Eli hänellä on kaksinkertainen omistusoikeus meihin.
Löysin Raamattu.fi sivustolta päivän tunnussanan. Miten hyvin se sopiikaan edellä kirjoittamaani. 
Jesaja 65:1
Minä olen kyllä ollut lähellä,
mutta he eivät ole minua etsineet,
                olen ollut läsnä,
mutta he eivät minua kyselleet,
olen sanonut! "Tässä olen, tässä olen!"
Tälle pakanakansalle joka ei kutsunut avuksi minun nimeäni.
,

Joulun ihme

 Viime vuosina seurakunnissamme on yleistynyt musiikin ja näytelmän avulla kertoa; "aikamatka ensimmäiseen Jouluun."
Siinä lähdetään liikkeelle historiamme alusta ja kerrotaan lyhyesti ihmiskunnan eri vaiheita luomisesta alkaen.
Monet koulut vievät oppilaitaan katsomaan näitä esityksiä ja niistä on tullut hyvin suosittuja.
 Lapset ovat ihmetelleet sitä, että "mistä ne porfeetat tiesivät kertoa Jeesuksesta jo paljon ennen hänen syntymäänsä.
 Esim. profeetta Jesaja ennusti n. 700 vuotta aikaisemmin, että Jumala lähettää poikansa tähän meidän maailmaamme.
 Jesaja 7:41 sanoo: "Neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan ja antaa hänelle nimen Immanuel."
  Jeesuksen nimi  Immanuel merkitsee "Jumala meidän kanssamme."
"Hän tuli meidän tähtemme köyhäksi, että me hänen köyhyydestään rikastuisimme" (2 Kor. 8:10)
 Tästä kertoo seuraava hyvin koskettava runo, jonka tekijä on jäänyt hämärän peittoon.

Jo valvoo Maria majassaan,/ käy Jeesus untaan kertomaan./ Mä olin kuningas - olinhan?/ Sain puvun ylleni kauneimman./ Sen viitta välkehti purppuraa,/ mä kannoin kultaista valtikkaa./ Myös jaloruusuista kruunun sain,/ ja kaikki täyttyi, kun pyysin vain./ Mut sitten, äiti, sä kuulehan,/ sen veivät kultaisen valtikan,/ ja viitta kirjottu purppuraan/ vaihtui vaippahan karkeimpaan./ Ja kun kruunu päästäni riistetään,/ jää okaat otsaani viiltämään./ En silloin kuningas ollut en,/ vain köyhä puusepän poikanen./ Mut, äiti, miksi sä vavahdit/ ja kyynel silmässä kuuntelit?/ En kuninkaaksi mä tahdokkaan,/ en lähde luotasi milloinkaan./ Ja äidin polvelle painuu pää,/ äiti hiljaa kutreja silittää./ Ei unta mieti hän enää lain,/ kun silmin seestyvin virkkaa vain:/ - Niin, lapsi, millainen liekin tie,/ se Isäsi kotiin vihdoin vie./

HYVÄÄ JA RAUHALLISTA JOULUA KAIKILLE BLOGINI LUKIJOILLE.

Annetaan. Jeesukselle tilaa ja sijaa hänen omissa syntymäpäivä  juhlissaan.

Johdatus.

Elämämme pyörteissä tapahtuu monenlaisia asioita, isoja ja pieniä sellaisia. Saatamme tehdä ratkaisuja joita alamme katumaan sitten myöhemmin.
Ystävälleni oli käynyt juuri tällä tavalla. Hän ei päässyt näistä tapahtumista irrottautumaan, vaan palasi tavatessamme niihin aina uudelleen. Sanoin hänelle kuulemani neuvon, että "maahan kaatunutta maitoa ei kannata surra". Siis tarkoittaa stä, kun sille vain ei voi enää mitään.
Tähän ystäväni kommentoi: "Mutta kun sitä kaatui iso tonkallinen." (tonkka = iso maitoastia,
 n.20-50 l vetoinen.)

On kuitenkin hyvä ja lohdullista tietää, että:
"Jumala voi kääntää pahankin asian palvelemaan hyvää tarkoitusta" ja, että:
"Kaikki yhdessä vaikuttaa niiden parhaaksi, jotka Jumalaa rakastavat."

Meitä kehoitetaan tuomaan "kaikki asiamme Jumalalle kiitoksen kanssa tiettäväksi" ja saamme rukoilla näihin hänen johdatustaan.
Eräs vanha ystäväni muisteli mieleensä jääneitä laulun säkeitä oman äitinsä laulamana:

"On mulla riemuna päällä maan, myös murheen hetkinä Jeesus vaan.
On mulla lähde mi virvoittaa, kun matka vaikea uuvuttaa."

Jumalan tahto, minun tahtoni vai sielujemme vihollisen tahto:

Kysymyksiä ihan vaan itselleni, mutta samalla jaan niitä tässä toisillekkin.
 Saako Jumalan tahto tapahtua minun kauttani. Saako se tapahtua minun elämässäni? Saako se tapahtua yleensä lähipiirissäni, kotimaassani tai vieläkin laajemmin, tässä koko maailmassamme?
Kuka siitä päättää, tapahtuko minun tahtoni vai Jumalan tahto? Tässä kysymyksiä pohdittavaksi. Jumalan tahto on aina hyvä. Se on fakta. Mutta miksi maailmassa sitten on niin paljon pahuutta? Se on toinen hyvä kysymys.
Jeesus sanoo näin: "Varas on tullut tappamaan ja tuhoamaan. Minä olen tullut, että teillä olisi elämä ja yltäkylläisyys"
Kuka tämä varas sitten on? Eikö se ole tämä sielujemme vihollinen, "joka kiertää ympäri etsien kenen saisi niellä".
Emme pysty kieltämään tämän persoonallisen pahankaan olemassa oloa, jonka tahto saa tapahtua niin monen ihmisen elämässä ja ihmisen kautta.
Lähinnä minun päätäntä vallassani, ja myöskin sinun, on se, että alistanko oman tahtoni Jumalan tahdon alle. Jos näin päätän tehdä on se "kaikista hyvä", käyttäen jo edes menneen ystäväni sanontaa.
Jumala kunnioittaa minun omaa päätöstäni ja myöskin sinun.
Tällä sielujemme vihollisella on suuri valta johtuen ihmisen syntiin lankeemuksesta, mutta silti Jumalan valta on paljon suurempi ja yläpuolella. "Jeesus sanoo, että hänelle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä." Sielunvihollisen valta on rajoitettu ja se loppuu tämän aijoonin eli aikakauden loppuessa. Muistamme varmaan joskus kuulleemme, että "Jeesus polki rikki käärmeen pään" eli juuri tämän sielunvihollisen pään". Se tapahtui Golgatan ristillä ja sen johdosta vietämme Pääsiäistä. 
Rukoilen Isä meidän rukousta siteeraten: "Tapahtukoon sinun tahtosi minun elämässäni, minun kauttani ja  minusta huolimatta."

Pääsiäisen sanoma

                                                  Pääsiäiskertomus                                           
Minua on viime aikoina puhutellut Raamatun sana Paavalin kirjeestä kolossalaisille (Kol. 2:14). Siinä kerrotaan kuinka "Jeesus pyyhki pois sen kirjoituksen säädöksineen, joka oli meitä vastaan ja oli vastustajamme. Sen hän otti pois tieltä ja naulitsi sen ristiin."
Tämä "Pääsiäiskertomus" tai "Pelastuskertomus" on historiamme suurin mediatapahtuma, mutta jokseenkin vähän siitä ihmisille tiedotetaan. Jouluna ja Pääsiäisenä se nousee esille, mutta välittävätkö ihmiset edes kuunnella kirkon sanomaa tästä asiasta.
Jo Vanhan liiton puolellä Jumala puhuu meille Israelin kansan kautta seuraavasti: Jesaja 1:18. "Tulkaa, käykäämme oikeutta keskenämme, sanoo Herra. Vaikka teidän syntinne ovat verenpunaiset, ne tulevat lumivalkeiksi, vaikka ne ovat purppuranväriset, ne tulevat villanvalkoisiksi".
Koska olemme syntisiä Jumalan edessä niin siksi Jeesus toimi sijaiskärsijänä meidän puolestamme niin, että voisimme saada syntimme anteeksi.
Myöskin meille tämän päivän suomalaisille tämä Pääsiäisen sanoma on edelleen voimassa.
Toivotankin kaikille blogini lukijoille hyvää Pääsiäisen jälkeistä aikaa ja kevään ja kesän odotusta.