lauantai 14. toukokuuta 2016

Kylvön aika


 Viikon loppuna meillä oli pienet sisarukset  yökylässä ja sain heiltä hyvää palautetta siitä, että heistä vanhemmalle pari vuotta sitten Joululahjaksi antamaani Raamattua oli todellakin luettu.
 Löysin muutama vuosi sitten luku ohjelman, jota noudattamalla saa Raamatun luetuksi lävitse vuoden aikana. Nyt pyhä aamuna luimme isännän  kanssa Uuden testamentin puolelta vuorossa olevan Luukkaan evankeliumin alku lukuja, joissa  kerrotaan enkelin ilmestymisestä Marialle ilmoittamaan Jeesuksen  syntymisestä.
Tähän saumaan vanhempi tytöistä ilmoitti sen  paikan olevan heille tuttu, koska silloin, kun hän sai sen Raamatun, niin hän luki sitä pikkusiskolle iltasella ja tämä  halusi hänen lukevan tätä kertomusta Jesuksen syntymästä vielä Tammikuussakin.  
Sanoin siihen, että sitä kyllä kannattaa lukea ja vaikka kesälläkin.
Raamatun sanaa KANNATTAA todellakin lukea sillä  se varastoituu meidän mieleemme. Voi nimittäin elämässä tulla sellaisiakin  aikoja, ettei sen lukeminen  ole meille mahdollista. Voi tulla silmiin sokeutta tai jotain muuta sairautta niin ettemme pysty lukemaan ja myöskin maailman aika ja yhteiskunnallinen tilanne voi niin muuttua, ettei Raamatun lukeminen ole suotavaa, eikä sallittua. nytkin näkyy yhteiskunnassamme viitteitä siihen suuntaan.Silloin on hyvä jos meissä on varastoituna Jumalan sanaa jota Pyhä Henki voi nostaa alitajunnastamme aina tarpeen mukaan meille voimaksi ja rohkaisuksi ym.
Jumalan sanan siemen on sellainen siemen, joka ei koskaan kuole. Minua lohdutti joskus erään ystävän sana näidenkin tyttöjen kohdalla, että "sydämiin  kylvetty sana ei häviä, eikä kuole, eikä kukaan pysty sitä sieltä pois ottamaan. Kerran Jumala antaa sille kasvun".
Kylvetään Jumalan sanaa nyt, kun on sen aika, niinhän tekee myöskin maamies pellollaan. 






















torstai 5. toukokuuta 2016

Helatorstai

"Sä sanot usko Jumalaan on vanhanaikaista ja että vanhanaikaista on laulaa taivaasta". Muistini sopukoista nousi esiin pätkä vanhasta, nuoruuteni ajan laulusta ajatellessani tätä Helatorstain sanomaa. Se on toivon sanomaa meille ihmisille ja mielelläni siitä kirjoitan. Oli sitten vanhanaikaista tai ei, se on sanomaa, joka on voimassa kaikkina aikakausina. Jeesus sanoo, että "vaikka taivas ja maa katoaa, niin hänen sanansa eivät koskaan katoa".
Jumalan lupaukset Messiaan, Vapahtajan syntymästä tänne maan päälle toteutuivat kirjaimellisesti. 
Jeesus syntyi ensimmäisen kerran hyvin vaatimattomasti halpaan tallin seimeen.
 Raamatusta löytyy myöskin lupauksia hänen toisesta tulemisestaan.
  Helatorstaita vietämme Jeesuksen taivaaseen astumisen muistoksi. Tästä Raamatttu kertoo mm. Ap.t. 1: 9-11, että pilvi vei hänet pois opetuslasten näkyvistä.
Tessalonikalaiskirjeessä kerrotaan myöskin näin, että hänen omansa nostetaan "tuuliin ja pilviin" Jeesusta vastaan yläilmoihin hänen tulemuksessaan.1 Tess. 4: 18. 
Matteuksen evankeliumin luvussa 24, on myöskin kirjoitettu samasta aiheesta meille varteen otettavaa sanaa. Siinä meitä kehoitetaan valvomaan" sillä emme tiedä päivää emmekä hetkeä", jona Jeesus saapuu.
Ennen vanhaan kiinnitimme puhelin pylväisiin ilmoituksia, missä luki: "Jeesus tulee pian, oletko valmis".
 Se lause pitäisi oikeasti kääntää: Jeesus tulee äkkiä, yllättäen. Tarkoittaen, että Jeesus tulee aivan niin sekunnin murto osassa, ettei silloin kukaan ehdi tehdä parannusta, eikä muutakaan asiaa, että asiat olisi kunnossa Jumalan kanssa. Siksi valvominen näissä asioissa on enemmän kuin tarpeellista.
Tuli jälleen mieleeni sanat lapsuuteni aikana usein lauletusta laulusta. Siinä sanotaan: "Älä sano; "sitten vanhana, taikka vasta sairasvuoteella" elämäni annan Herralle, riennän ristin juurelle. Kuolon kellot voivat kumahtaa, vaikka nuoruusvuosina",
Mutta nyt tähän päätteeksi liitän vauhdikkaan ja iloisen laulun Jeesuksen tulon odotuksesta.
 "Kun Jeesus saapuu".  Se on nauhoitettu Örebron Elim seurakunnan suomalaisen ryhmän tilaisuudesta.



Miettimisen jälkeen liitän tähän vielä Viktor Klimenkon laulun, Valkea ratsumies, mikä on jo kauan ollut ajatuksissani. Tuo edellinen tuli sillä tavalla "ex tempore", ennalta suunnittelematta. Sen löysin etsiessäni tätä toista, Klimenkon laulua samasta aiheesta

.