Muinaisia polkuja

 Keskustelin syksyllä ystäväni kanssa oman polun kulkemisesta. Siitä, kuinka meillä jokaisella täällä elämässä on oma, erilainen polkunsa kuljettavana. Tällöin muistutin ystävääni myöskin siitä polusta ja tiestä, joka johtaa taivaaseen. 
Mieleeni jäivät soimaan ystäväni sanat, kun hän neuvoi minua kirjoittamaan aiheesta tähän tapaan: "Nythän on toi polkujuoksukin ajankohtanen. Kirjota sillai, että tämmönen tavallinen ihminen pääsee jyvälle. Jotain radikaalia".  "Jotain kongreettista otetta uskoon."
 Meillä ihmisilla on kaipaus löytää jokin "onnenmaa tai -satama", jonne pääsyä kaivataan. Iskelmienkin sanoituksissa tämä tulee esille, mm: "Aavan meren tuolla puolen, jossakin on maa"....  jne. Sananlaskujen kirjasssa todetaan näin: "Miehen mielestä on oikea monikin tie, joka lopulta on kuoleman tie" Sananl. 16:25.
 Me kuljemme aivankuin luontojaan omaa tietämme,kuljemme niin sanotusti "oman tahdon tietä".  Jumala rakkaudessaan kutsuu meitä "taivastielle". Nämä kaksi tietä ovat hyvin erilaisia teitä ja johtavat aivan eri päämäärään.
Kuuntelin kauan sitten Jumalan sanan saarnaa, josta mieleeni jäi elämään yksi lause ja kehoitus: "Etsikää muinaisia polkuja".
Ikiaikojen Jumalan suunnittelema tie on ollut olemassa kautta ihmiskunnan historian. Muinaisista ajoista alkaen. Raamattu kertoo, että jo vanhan liiton pyhät kulkivat tätä samaa Jumalan ilmoittamaa ja valmistamaa tietä.
  Lapsikin voi uskossa astua tälle tielle ilman mitään turhaa järkeilyä ja epäilystä, mihin me aikuiset usein sorrumme. Lisäksi Raamattu lupaa, että "siltä tieltä ei eksy, eivät hullutkaan".
Kirjoitan tähän muutamia mieleeni tulevia Raamatun esimerkkejä tästä tiestä.
Uskon isästä" Aabrahamista kerrotan. "Uskon kautta oli Aabraham kuuliainen, kun hänet kutsuttiin lähtemään siihen maahan, jonka hän oli saava perinnöksi, ja hän lähti tietämättä, minne oli saapuva". .Hebr. 11:8.
Jesajan kirjassa kerrotaan kuinka Jumala puhui Mooseksen kautta kansalleen heidän vaeltaessaan  kohden Luvattua maata:
Jesaja 30:21.  "Jos poikkeat oikealle tai vasemmalle, kuuluu takaa korviisi nämä sanat: "Tässä on tie, tätä kulkekaa."
Jeremia 6:16. kerrotaan: “Näin sanoo Herra: "menkää teiden varsille ja katselkaa, kyselkää muinaisia polkuja. Kysykää, mikä tie on hyvä, ja vaeltakaa sitä, niin löydätte levon sieluillenne". Mutta he vastasivat: Emme vaella".
 Tällä tavalla mekin valitettavan usein saatamme Jumalalle vastata. Viisasta olisi kuitenkin 
rukoilla psalmin kirjoittajan sanoin:  Ps. 25:4. "Herra, ilmoita minulle tiesi, opeta minulle polkusi". Näin Daavidkin rukoili, "jos minun tieni on vaivaan vievä, niin johdata minut oikealle tielle".
Ps. 139:24.
Uuden testamentin sanoma on selkeä siinä, että; "Jeesus on tie, totuus ja elämä".Raaamattu sanoo vielä, että "Hän on vihkinyt tiensä uudeksi ja eläväksi tieksi". Tämä on niin tosi radikaalia, kuin vain jokin asia voi radikaalia olla. Kunpa meiltä vain löytyisi rohkeutta lähteä tälle tielle, jonka tien alkupää löytyy aivan läheltä, se löytyy omasta sydämestä. Siellä käydään se tärkeä kamppailu, "Jaakobin paini", tehdesämme valintaa  tämän maailman herran ja Taivaan Jumalan välillä. Molempia emme voi seurata, vaikka usein niin kuvittelemme.
Jumala on luvannut antaa meille kaiken tarvittavan lähtiessämme kulkemaan tätä Jeesus-tietä. Valinta ja päätös tielle lähtemisestä meidän on itse tehtävä.