Kävin aaamulla koiran (hoitokoira) kanssa lenkillä ja katselin ympärilläni loistavia valoja. Niitä oli hyvin erilaisia ja eri värisiäkin ripustettuina erilaisiin paikkoihin asumuksien ympärillä. Ajatukseni kulkivat siinä monenlaisia ratoja pitkin. Tuli mieleeni syksyinen yrittäjien järjestämä kampanjakin. Se kulki Onkkaalassa nimellä "pimmeen kaupan ilta", ja kun täällä Luopioisissa pistetään aina vähän paremmaksi, niin täällä se samainen tapahtuma oli sitten "pimmeemmän kaupan ilta".
Olen syksystä lähtien ajatellut tätä ihmisen mieltymystä pimeään. Ymmärrän näiden tapahtumien leikkimielisyyden, mutta se on syksyn mittaan kuitenkin ajatteluttanut minua hyvinkin paljon. Sillä täällä maailmassa on olemassa kahdenlaista pimeyttä. On olemassa hengellistä pimeyttä ja tätä luonnossa tänä ajankohtana vallitsevaa syksyn pimeyttä.Valo kuitenkin voittaa pimeyden näillä molemmilla sektoreilla.
Jesaja kirjoittaa ennustuksen tulevasta ja todellisesta valosta Jeesuksesta: "Kansa joka pimeydesssä vaeltaa, näkee suuren valon, niille, jotka asuvat kuoleman varjon maassa, loistaa valkeus."(Jesaja 9:1)
Jeesus sanookin itsestään, että "minä olen maailman valo" ja jatkaa, että "joka minua seuraa, ei pimeässä vaella."
Nyt ajattelin kävellesäni ja katsellessani näitä erilaisia Jouluvaloja, että ne ovat kuin tekokukkia, verrattuna eläviin kukkasiin. Ne ovat kyllä kauniita, mutta kun ajattelin asiaa, niin löysin asioihin syvällisempiäkin merkityksiä. Esim. kuun valo on kylmää, verrattuna auringon lämpimään valoon. Samoin Jeesuksesta loistava rakkauden valo lämmittää ihmistä sydänjuuria myöten ja se lämmittää naapureitakin, kun annamme sen loistaa uloskin päin. Eli omin sanoin Raamattua siteeraten; "ei piiloteta lamppuamme pöydän alle niin se loistaa muillekkin huoneessa olijoille.
Olin juuri lukenut netistä koulu kiusaamisesta ja siitä mitä se pahimmillaan saa aikaan.
Niinpä "sokerina pohjalla" kerron mitä muutama hyvä sana puolestaan vaikuttaa.
Tutustuin loppu kesällä erääseen henkilöön, jota oli myöskin koulussa kiusattu.
Kuultuaan nimeni, hän kertoi muistavansa erään tapauksen ollessaan 5:llä - tai 6:lla luokalla. Tällaiseen kiusaamis tapaukseen liittyen alakoulussa oleva tyttäreni oli sanonut hänelle, että "Jumala rakastaa sinua" . Hän sanoi silloin ihmetelleensä, kuinka niin pieni tyttö osasi sillä tavalla hänelle sanoa. Tästä tapauksesta on kulunut jo 40-vuotta aikaa ja edelleen ne sanat häntä kantaa ja rohkaisee hänen elämänsä arjessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti