Veteraanijuhla

Keväällä juhlimme viime sotiemme vielä elossa olevia veteraaneja ja muistelimme  heidän uhrautuvaisuuttaan yhteisen isänmaamme puolesta. Ympäri Suomea järjestettiin näitä juhlia, missä heille luovutettiin tasavaltamme presidentin, Sauli Niinistön, myöntämä  Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali. Osuin keväällä paikalle erääseen tällaiseen juhlaan, mennessäni katsomaan setääni Pälkäneen Kostia kotiin. Hänelle oli siellä järjestetty aivan oma juhlatilaisuutensa kakkukahvien kera. Olemme täällä Suomessa saaneet viettää jo niin monia rauhan vuosia, että harva kansastamme enää muistaa sodan aikaa tai on kuullut kerrottavan siitä omakohtaisia kokemuksia. Pidämme valtiollista itsenäisyyttämme jo "itsestään selvyytenä". Näistä "itsestään selvyyksistä" meidän tulisi kuitenkin muistaa kiittää Jumalaa, niin kuin kaikesta muustakin elämäämme kuuluvasta asiasta. Tiedän, että uskovat Suomen kirkoissa ja seurakunnissa ovat paljon rukoilleet ja edelleenkin rukoilevat koko Suomen kansan ja rajojemme puolesta. Raamattu kehoittaakin meitä näin tekemään.  Osallistuessani tuohon mainitsemaani sedälleni järjestettyyn juhlaan, mielessäni alkoi soida virren "Soi kunniaksi Luojan" sävelet. Soi kunniaksi Luojan nyt virsi kiitoksen. Tuon kaiken hyvän tuojan ja suojan ainaisen! Hän Isä rakkahasti ain vaalii luotujaan. Ja kaiken taitavati Hän ohjaa tuolta taivaastaan. jne.

Jerusalem päivä

Israelin valtio syntyi vuonna 1948. Kuuden päivän sota, jolloin Jerusalem vapautettiin, käytiin 5-6 kesäkuuta v. 1967.

Liitän tähän mielenkiintoista tekstiä Sirkku Saban mukaan.

"Suomalaisittain on merkittävää, että Israelin kaduilla liehui koko kuuden päivän sodan ajan Suomen ja Israelin sinivalkoiset liput. Mielestäni tällä on profeetallinen sanoma. Silloisen ulkoministerin Rafael Paasion vierailu Israelissa oli juuri ollut ennen sodan syttymistä eikä kukaan ehtinyt ottaa lippuja alas.

Papit puettiin muinoin Israelissa kokovalkoiseen ja kasukka oli sininen. Sininen ja valkoinen ovat Jumalan papin värit. Kun katselet alkuperäistä rukousviittaa, sekin on väriltään valkoinen ja sininen.
Kun Suomi alkoi valmistella omaa lippuaan, niin siihen valittiin lopulta valkoisella pohjalla sininen risti, johon keskelle upotettiin keltainen leijona. Uskon tässä olleen Jumalan johdatus. Suomella oli lippu vuosikymmeniä ennen kuin syntyi valtio nimeltä Israel.
Israelin lipussa on kaksi sinistä linjaa ylhäällä ja alhaalla. Ylempi tarkoittaa pohjoista Israelia ja alempi eteläistä Juudaa, niiden keskellä on Daavidin kilpi."

Kun yhdistetään nämä kaksi lippua; Suomen ja Israelin, pistämällä ne päällekkäin, sinulla on Jumalan papin värit, Israelin kuningaskunta ja Juuda, jotka yhdistyvät ristillä ja Daavidin kilven keskellä on Juudan jalopeura. Siinä on koko raamattu.

Suomen lippu oli Messiaan symbolina, kun Israel voitti vihollisensa ja vapautti pyhän kaupungin, Jerusalemin".        


Kesäkuussa 5.6.-16 juhlitttiin Jerusalemin vapautuksen muistopäivää. Tuon yllä olevan tekstin olen näissä tunnelmissa kopioinut Sirkku Saban tekstistä ja liittänyt tähän blogini sivulle. Aiheesta kirjoittamiseni on kuitenkin jäänyt niin sanotusti "vaiheeseen". 
Siksiköhän ei ole päässyt syntymään uusiakaan tekstejä, kun muutama on jäänyt luonnoksen asteelle ikäänkuin tulpaksi,
Jerusalem on Israelin ikuinen pääkaupunki ja se on myöskin Suuren Kuninkaan kaupunki.
Kun Jeesus palaa maan päälle, niin hän palaa Öljymäelle Jerusalemissa.
Jumala sanassaan kehoittaa meitä rukoilemaan rauhaa Jerusalemille. Käsi sydämelle; olemmeko tulleet noudattaneeksi tätä kehoitusta?