Raamattuherätys

          
 Ohessa oleva kirjoitukseni julkaistiin Sydä Hämeen  Lehden hartauskirjoitus palstalla  jo 22.3-17. 

Päätin näin "hännästä jälkeenpäin" julkaista sen  myöskin tässä blogissani, vaikka monet ovat sen jo lukeneet SHL:n palstalta.

Sain nämä ajatukseni, Niihin liittyvät Raamatunpaikat ja muistoni eletystä elämästäni niin ihmeellisen selkeinä että oli aivan pakko istua kirjoittamaan niitä tähän koneelle.

RAAMATTUHERÄTYS
Koska nyt on Uskonpuhdistuksen merkkivuosi, on meidän syytä pitää esillä uskoa Jumalaan ja hänen sanaansa. Tehdään oikein järjen päätös aloittaa Jumalan sanan lukeminen ja tutkiminen.

Etsitään se mahdollinen Vihkiraamattu tai joskus lapsuudessa tai nuoruudessa saatu kirja pois sieltä kirjahyllystä enää pölyttymästä ja tuodaan se siihen keittiön pöydälle.

Kun se on siinä lähellä, niin silloin sitä tulee myöskin luettua. Jos emme omista kyseistä kirjaa, niin hankitaan se. Ja ellei ole rahaa sijoittaa tähän arvokkaaseen hankintaan, niin uskon, että mistä tahansa seurakunnasta se annetaan kyllä lahjaksikin.

Jumalan sana on meille Elämän leipää. ”Sillä ei ihminen elä ainoastaan leivästä, vaan jokaisesta sanasta, joka lähtee Jumalan suusta” (1Tim. 2.4).

Koskaan ei ole liian myöhäistä alkaa lukemaan Raamattua. Sillä ”Jumala tahtoo, että kaikki ihmiset pelastuisivat ja tulisivat tuntemaan totuuden”. (Matt. 4.4.) Emme elä täällä ajassa ainoastaan tätä elämää varten, vaan iankaikkisuutta varten. Meidän jokaisen elämä on mittaamattoman arvokas, eikä se pääty tähän ajalliseen kuolemaan.

Kerron oman kokemukseni tähän Raamattu asiaan. Sain ensimmäisen Raamattuni vanhemmiltani, kun olin oppinut lukemaan ja innokkaasti myöskin silloin luin sitä kirjaa. Muistiini tallentuivat Raamatun henkilöt aina vanhaa testamenttia myöten. Varhais nuoruudessani kulkeuduin hiljalleen pois Jumalan yhteydestä, kun elämäni täyttyi liikaa muista elämän asioista. Tuli sellaiset ”elämäni hallavuodet”, kunnes Jumala antoi voimakkaan etsikkoajan ja sain palata uudelleen hänen yhteyteensä. Nyt omistin sitten jo vihkiraamatunkin ja se kului vuosien saatossa irtolehtiseksi ja kannetkin siitä lopulta irtoilivat. Syystä, että kun se oli yöpöydälläni niin milläs sen estit, ettei sitä myöskin lasten pienet kädet ehtineet selailla. Tietenkin hankimme jokaiselle lapselle oman Raamatun, sitä myöten, kun he oppivat lukemaan. Itsellenikin hankin sellaisen reunoista lovetun, mikä nopeuttaa hakemaan jotain määrättyä Raamatun kohtaa.

Raamatun lukemiseni tosin väheni niinä vuosina joita nykyään sanotaan ”ruuhkavuosiksi”. Oli suuri perhe ja karjanhoito ynnä muut maatilan työt veivät oman aikansa.

Muistan erään ystäväni antaneen minulle silloin hyvän neuvon juuri siihen elämän tilanteeseen. ”Lue joka ilta säännöllisesti edes vähän ja jos jaksat, niin sitten luet enemmän”. Näin ei tullut sitä ”paussia” , mikä sitten helposti voi venyä pidemmäksikin ajaksi.

Nyt eläkkeelle jäätyäni olen noudattanut sellaista luku ohjelmaa, jota noudattamalla Raamatun saa noin vuoden aikana luettua alusta loppuun kokonaan.

Eli aloitetaan lukemaan kolmesta eri kohdasta. Esim. Raamatun alusta ensimmäisestä Mooseksen kirjasta, sitten toinen kohta keskelta Psalmeista ja kolmas Uuden testamentin alusta. Luetaan joka päivä yksi luku jokaisesta kohdasta ja sunnuntaina joka kohdasta kolme lukua. Tai vaihto ehtoisesti jokaisena viikonpäivänä neljä lukua, Tosin tällä menetelmällä ehtii lukea Uuden testamentin uudelleen jo puoleen väliin, mutta eihä se haittaa. Siitä voi jatkaa, kun aloittaa alusta lukemaan uudelleen Vanhaa testamenttia.

Nyt on olemassa Raamatun käännöksiäkin useampia. Itse luen nykyisin pääasiassa ystävältäni lahjaksi saamaani Raamattu kansalle, käännöstä, koska koen sen mielestäni parhaaksi.

Nykytekniikalla voi myös näihin uusiin puhelimiin ladata koko Raamatun ja lukea sitten sitä kautta. Nuoret paljolti näin tekevätkin.

Myöskin Gooklea voi käyttää apuna etsiessä jotain tiettyä Raamatunpaikkaa.

Toivotan hyviä lukuhetkiä Raamatun äärellä.

Äitienpäivänä

On ilo kirjoittaa ajatuksiani tähän blogini sivuille, kun aurinko paistaa näin aamuvarhaisesta alkaen.
On kaunis äitienpäivän aamu.
Minulla on tänäänkin näitä "mummon virkatehtäviä" ja olen tiedottanut mahdollisille tämän päivän vierailleni, että sen vuoksi olen tavattavissa vasta iltapäivällä.
Tämä työ, jos tätä nyt työksi voi sanoa, on hyvin palkitsevaa. Eräänkin kerran  tämä pieni noin 3-vuotias miehen alku leikin tiimellyksessä huikkasi minulle, että "äiti" ja hämmentyi siitä itsekkin. Minä kysyin, että jaa olenko minä "äiti-mummo?" Poika nyökkäsi tomerana: "juu`u!
Luin hiljan jostakin lehdestä kehotuksen; "nauti elämästä!" Me saamme nauttia tästä elämästä, jonka Jumala on meille antanut. Muistetaan myöskin kiittää elämän antajaa. Esim. Psalmeissa meitä kehoitetaan tähän kiitokseen. Ps. 103:2 "Ylistä minun sieluni Herraa, äläkä unohda, mitä hyvää hän on tehnyt."  Ja Ps. 16: 7. "Minä ylistän Herraa, joka on minua neuvonut. Yölläkin sisimpäni siihen kehoittaa." Tuon minä koin hiljattain todeksi, kun yöllä herätessäni muutamankin kerran, sisimpäni oli täynnä Jumalan kiitosta ja muistin samalla tuon kehoituksen, että yölläkin Jumala siihen kehoittaa.
Tiedän, että elämässä tulee pimeitäkin päiviä, mutta niinkuin Jobin kirjassa sanotaan; Job. 2:10 " Otammehan vastaan Jumalalta hyvää, emmekö ottaisi vastaan myös pahaa".
Tänään haluan iloita ja toivotan blogiystävillenikin oikein HYVÄÄ JA AURINKOISTA ÄITIENPÄIVÄÄ!!

Arkipäivän onnea

Ilon ja onnen hetkemme voimme löytää aivan tavallisen arkemme keskeltä.
"Sillä arkeahan tämä elämä enimmäkseen on"; näin sanoi vanha ja viisas eläinlääkärimme aikoinaan.
Muistan vuosia sitten lukeneeni lehdestä, (ehkä se oli joku kolumni) 3 asiaa esimerkkeinä siitä, mitkä ovat arkipäivän onnea.  Siihen oli listattu seuraavat asiat:  Puhtaat, juuri vaihdetut lakanat nukkumaan mentäissä. Toiseksi lapsen pissa, joka lirisee pottaan ja sitä kolmatta asiaa en vain saata muistaa.
Itselläni mieleeni jäi hiljan tapahtunut kahden pienen koululaisen vierailu ennen kouluun menoa.
Liitän tähän asiaa selittävän kuvan, sillä kuva puhuu enemmän kuin tuhat sanaa.Nämä tytöt saavat nopeasti aikaseksi sen, mitä milloinkin haluavat tehdä. Kyseisenä aamuna he halusivat leipoa tällaisa  herkkuja.
Usein meidän aikuisten ensi reaktio tällaiseen asian on se," että ei nyt, kun siitä tulee sotkua", tai, että" ei minulla nyt ole aikaa katsoa teidän peräänne". 
  Kuva näistä herkkuista tuli otettua vasta seuraavana päivänä, kun herkkuja oli jäljellä enää vain kaksi kappaletta. Se jäi kuitenkin todistukseksi siitä, että me kolme saimme kokea tätä mainostamaani "arkipäivän onnea".

Se on täytetty.

 Tänään Pitkäperjantaina muistelemme Jeesuksen ristinkuolemmaa. Hän antoi henkensä meidän puolestamme ollen Jumalan uhrikaritsana. Ristin kuolemallaan hän sovitti koko maailman synnit. Raamattu sanoo; "sillä ilman veren vuodatusta ei ole syntien anteeksiantamusta".
Se on täytetty! Näin Jeesus huusi ristillä ja antoi henkensä. "Hän antoi henkensä". Sitä ei kukaan häneltä ottanut vaan hän antoi sen vapaa ehtoisesti rakkaudesta meihin.
Jeesus täytti puolestamme kaiken lain, joten minun ei enää tarvitse ryhtyä sitä täyttämään ollakseni Jumalalle kelpaava.  Ei niin, että minun täytyy suorittaa, vaan niin että minä saan....    "Sillä; vapauteen Kristus vapautti meidät".
Kirjoitan tähän erään lapsuus muistoihini liittyvän laulun sanat.                 

 MUN TÄHTENI......
Sä jätit loiston taivaan. Sä puhdas viaton ja synnitön. Maan päälle tulit alas tuskaan vaivaan, mun tähteni näin kurjan ihmisen.

Sun päällesi mä pilkkapuvun laitoin, sun jalkoihis ja käsiis naulat löin. Mä kruunun sulle tappuroista taitoin, ja otsan puhtaan silllä seppelöin.

Oi rakkaus sä tuskan aateloima, nyt eessäs tahdon maahan kumartaa. On ylistetty pyhän veren voima, se kurjan kuolemasta pelastaa.

Saa lunastettu lauma luokses tulla, sen kohta kutsut päälle pilvien. Saan minäkin! Ei ansiota mulla kuin arvet lyömieni haavojen.

Laulun säkeistöjen viimeinen lause on kertosäe.
Laulun tekijöistä en nyt löytänyt tähän tietoja.

Vaalityötä

                                           
Kävin kaupalla ja osuin paikalle sopivasti pieneen kansankokoukseen. Ainakin kolmen eri puolueen
ehdokkaat siinä mainostivat kukin omaa puoluettaan. Eräs naapurini ojensi minulle muovipussissa pikkuleivän saatesanoilla; että he ovat vaihtoehto.
Toinen puolue tarjosi maistuvat kahvit vastaleivotun pullan kera. Nautin kahvista, vaikkei varsinainen kahvi aika ollutkaan ja keskustelin mielenkiinnolla ennestään minulle tuntemattoman ehdokkaan kanssa.
Kolmas ehdokas oli sitten lähikoulun opettaja, joka oli juuri edellispäivän aamuna soittanut minulle erään oppilaansa asiasta. Syystä, että tämä kyseinen tyttö sattui juuri sinä aamuna olemaan meillä (mummolassa) vauhtia ottamassa koulupäivään.
Hän tarjosi karamellin ja hänen kanssaan juttelimme kouluasioista. 
Yhdelle näistä kolmesta tulin sanoneeksi, että jos en nuoresta lähtien olisi ollut uskossa, olisin saattanut alkaa harrastaa vaikka politiikkaa. Usko Jeesukseen ei tosin sulje sitäkään elämän aluetta sivuun, vaan minun elämäni on täyttynyt niin monesta muusta asiasta, että "rajansa kaikella".
Tällä hetkellä koen olevani varsin epäpoliittinen henkilö. En seuraa politiikkaa juuri ollenkaan, mutta äänestämässä kyllä käyn.
Koti matkalla huomasin yhtäläisyyden näiden ajallisessa vaali työssä olevien henkilöiden ja itseni välillä. He hoitavat tämän ajallisen kotimaamme asioita ja minä sen sijaan saan Jumalan armosta olla taivaallisen valtakunnan edustajana. Tehdä "taivaallista" vaalityötä yhtenä vähimmistä tai ehkä jopa kaikkein vähin, mutta silti.
Kunpa me kristitytkin hoitaisimme yhtä innokkaasti, kuin kuntavaali ehdokkaat omaansa,  tätä taivaallista pestiämme.
Taivaan valtakunnan hallitsija on kuningas ja se on rakkauden valtakunta. Hallitusmuoto ei suinkaan ole demokratia vaan kuningaskunta ja siellä ovat voimassa oikeudenmukaiset kuningaskunnan lait. Sen rajat ovat meidän silmiltämme näkymättömissä, sillä ne kulkevat sydämeltä sydämelle.
Ja kun viimeinen sydän on voitettu Jeesukselle ja hän on näin saanut astua Jumalan pojan iankaikkiseen valtakuntaan, sillöin saapuu herrojen Herra ja Kuningasten kuningas. Tapahtuu kauan odotettu Jeesuksen toinen tulemus.
Tämä voi jonkun mielestä tuntua naiivilta uskolta, mutta lasten kaltaisiksihan meidän täytyisi tullakin päästäksemme sisälle Jumalan valtakuntaan
😊 
 

Yöllisiä ajatuksia

Olen nyt siinä iässä, että että uni ei aina tule yöllä silmään, tai sitten saatan herätä aamulla hyvinkin aikaisin. Se ei minua haittaa, sillä olen iltauninen ja toisena iltana yritän sitten vastaavasti päästä ajoissa nukkumaan. "Aamuhetki kullan kallis". Muistan tämän lauseen jo lapsuudestani.
Nytkin olin toista tuntia valveilla odotellen unta silmääni, kunnes nousin ylös ja tulin tähän koneeni ääreen. Kerkisin tätä ennen ajatuksissani käydä monen ystäväni luona ja tehdä parannusta yhteyden ottamisessa heihin. Varsinkin vanhimpia  ja jo lapsuuteeni liittyneitä ystäviäni muistin.
Ajattelin sanontaa; "elämä on nyt". Ei eletä eilisessa, tai vastaavasti huomisessa - tulevaisuudessa. 
Nyt tänään voimme kirjoittaa kirjeen, lähettää s;postia, soittaa puhelimella tai "piipahtaa" luona eli "käylähtää" kylässä.
Tällaisia ajatuksia tälle aamulle sillä aamuahan tämä jo alkaa olla, kun kello on yli neljän. Niinpä lähdenkin tästä aamukahvin keitolle.

Juhlaa

Ystäväni, taiteilija, on suunnitellut ja myöskin toteuttanut suunnitelmansa tehdä kauniita tauluja ja postikortteja käyttäen materiaalina irrallisia virsikirjan lehtiä.
Etsin aamulla sopivaa onnittelukorttia pienelle pojan pojallemme ja hänen perheellensä ja mieleeni tulivat silloin nämä ystäväni kortit.
Voin hyvin kuvitella, että tässä kortin kuvassa Jumalan enkelit taivaassa yhtyvät yhteiseen iloomme uuden ihmistaimen syntymisestä perhekuntamme keskuuteen.
Saamme tänään olla yhdessä Siunaamassa tätä pientä ihmistainta näin hänen elämänsä alkutaipaleella. Pyytää hyvän Jumalan Siunausta ja enkel` vartiota hänen elämänsä ylle.



Kortin synty historia on sellainen, että ystäväni osui paikalle erääseen kotiin missä tehtiin suursiivousta. Hän osui juuri sopivasti näkemään ja "pelastamaan"roskiin menevän laatikon päältä  irtolehtisen virsikirjan. Saatuaan luvan ottaa ja pitää kyseisen kirjan hän alkoi suunnitella sille uusiokäyttöä. Kuvassa näkyy nyt yksi versio näistä ihanista korteista.