Jumala puhuu. Hän puhuu meille arkisisten asioiden yhteydessä. Nyt juuri ymmärrän Jumalan puhuvan minulle kiitollisuudesta, kun huomaan pyyhkiessäni nokista laattiaa ja saadessani sen jopa helposti puhtaaksikin. Minulla on käytettävissäni paksua kastelun kestävää paperia ensiavuksi ja sen jälkeen saan vain vääntää hanasta ja saan lämpimän veden astiaan plus pullosta pesuanetta. Ajattelen sitä kuinka helppoa nyky aikana esim. siivouskin voi olla. Myöskin tämä kirjoittamiseni onnistuu kesken arkisten töiden. Ei tarvitse etsiä kynää ja paperia kaapista. Istahdan vain tähän koneen ääreen ja muutama "klikkaus", niin jopa sain alkaa kirjoittamaan Jumalan minulle antamia ajatuksia, "mustaa" valkoiselle".Ja kohta painan kohdasta, julkaise, sitten ovatkin ajatukseni jo blogi ystävieni luettavissa. Niin moni asia on meille tehty helpoksi, kun ajattelemme esim. esivanhempiemme elämää sukupolvi taaaksepäin. Kysymys kuuluukin? Osaammeko me olla kaikesta tästä kiitollisia Taivaan Jumalalle. Meillä on niin paljon kiitollisuuden aiheita ympärillämme, ettemme luetella taida. Vielä voisin mainita ruoán riittävyys, lämpimät asunnot terveydenhuolto ja koulutus. Pidämme kaikkea tätä vain itsestään selvinä, meille kuuluvina asioina.
Mutta alkuun! Mistä se noki tuohon keittiön lattialle sitten pääsi tupsahtamaan. Meidän "talorempassamme" on menossa vaihe, että muuri on purettu ja tänä aamuna miehet alkoivat korjata savupiippua. Kukaan ei vain huomannut tukkia "röölejä". Sieltä kautta se noki sitten pääsi tulemaan ja sotkemaan lattiaa.
No, nyt menen jatkamaan kokkausta, että miehet pääsevät syömään. Elämä on yllätyksiä täynnä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti