Kodissamme pirtin seinällä on ollut noin kolmen vuosikymmenen ajan sellainen messinkiin pakotettu taulu, jossa on kuva rukouksessa yhteen liitetyistä käsistä. Lisäksi siinä on arvokas elämän ohje, jonka tekstissä sanotaan tähän tapaan. "Jumala, anna minulle tyyneyttä hyväksyä asiat, joita en voi muuttaa, rohkeutta muuttaa, mitkä voin ja viisautta erottaa nämä asiat toisistaan".
Muistan nuorempana,- meillä oli mieheni kanssa Tampereella käydessämme tapana poiketa eräässä kone liikkeessä, vaikkei niin asiaakaan sinne aina olisi ollut. Sen koneliikkeen omistaja oli mieheni entinen naapuri pohjanmaalla, uskovainen mies. Erään kerran seisoin siellä koneliikkeen käytävällä pysähtyneenä tutkimaan seinällä olevaa taulua. Kysymyksessä oli juuri tämä mainitsemani kotimme seinällä oleva taulu. Ehkä siinä meni hetken aikaa, että sain luettua koukeroisilla kirjaimilla kirjoitetun tekstin ja lisäksi varmasti halusin sisäistää sen sanoman, niin etä se jäisi mieleeni ja voisin halutessani muistaa sen uudelleen. No, se ystävämme kävelee sitten siihen viereeni ja ehkä hetken mielijohteesta ottaa taulun seinältä,ja sanoo antavansa sen minulle. Siitä vain hän muitta mutkita ottaa taulun seinältä, käärii sen käärepaperiin ja niin taulu vaihtaa omistajaa.
Muistan kuinka kotona alkuun huomasin, että ei se teksti niin vain mieleen jäänyt. Aina oli jokin asian kohta tarkistettava uudelleen. Monesti mietin, että muistankohan käyttää tekstin ohjetta sitten, kun sitä elämän varrella tulee tarpeen noudattaa.
Heräsin huomaamaan, että nyt aivan tiedostamattani olen saanut noudattaa tämän rukouksen esimmäistä osiota. Jumala on suonut minulle tyyneyttä hyväksyä erään haikealta ja surulliseltakin tuntuvan asian niin, että se on lähipiirini silmissä kääntynyt näyttämään jopa siltä, että iloitsen siitä asiasta. Jumalan sanan kanssa linjassa olevat rukoukset toimivat aivan samoin kuin Jumalan sanakin toimii elämässämme silloin, kun se saa "uskossa sulautua meihin", nimittäin hyödyttäen joka päiväistä elämäämme arkemme keskellä. Ihmeellistä, mutta kuitenkin totta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti