Uusi vuosi 2022.

 Ajelin täällä Luopiosten kirkonkylän keskikatua (tietä) pitkin pienen pojan poikani kanssa meille päin. Katu- siis tievalojen loisteessa pakkasherran huurruttamat puut tekivät maiseman erikoisen valkeaksi.  Tämä oli pienelle pojalle uusi ja ihmeteltävä kokemus, minkä hän heti pukikin kysymykseksi.  Oletko sinä mummu ennen nähnyt näin valkoista maisemaa? Vähän epäröiden vastasin siihen, että en tiedä, kai minä ehkä joskus olen nähnyt. Seuraavana aamuna katsellessani keittiön ikkunastamme näkyvää maisemaa pihatien suuntaan järvelle päin sain ihastella jälleen ihmeellistä Luojan työtä. Huutelin myös tämän pikkumiehen leikeistään katsomaan tätä hienoa näkyä. Kerroin hänelle mikä rikkaus on siinä, että meillä täällä Suomessa on neljä erilaista vuodenaikaa. Vaihtelu virkistää meitä kummasti tässäkin asiassa ja sen myötä uuden odotus. Otin Raamatun pöydältä ja luin siitä aivan alusta kertomuksen taivaan ja maan synnystä, kun ne luotiin. "Ja Jumala katsoi kaikkea, mitä oli tehnyt, ja näki, että se oli erittäin hyvää.") 1Moos. 1:31)     Vielä tähän viimeksi haluan liittää ajatuksen Immi Hellén`in runon sanoin: "Oi jospa vuosi alkava, oisi Luojan siunaama."

Joulurauhaa.

Yksi yö vielä ja sitten on Joulu ja perheen pienemmillä odotuksen täyttymys; kuin tietysti myös meillä aikuisillakin.  Mikä se nyt sitten kenellekkin on joulussa tärkeintä ja mitä olemme odottaneet. Ehkä yhdessä olo omaisten, sukulaisten tai  ystävien kesken tai jouluruokien syöminen. Ehkä vain saada muutama päivä levähtää oikein kunnolla. Tai miksi emme voisi myöntää joululahjojen avaamisenkin olevan ihan kivaa. 

Älkäämme kuitenkaan unohtako Joulun todellista synttäri sankaria Jeesusta. Hänen odottamisestaan kairjoitin Sydän-Hämeen lehteen ja liitän tämän kirjoitukseni tähän jatkoksi. Toivotan myöskin blogini lukijoille rauhallista ja hyvää joulua.

 

 Adventti aikaa.

Vietämme Adventin aikaa ja samalla myöskin odotuksen aikaa. Odotamme Jeesusta tulevaksi ja saamme jälleen ja edelleen julistaa Joulun ja rauhan sanomaa ihmiskunnalle.

Yksi Jeesuksen nimistä onkin Rauhanruhtinas.  Raamattu kertoo hänestä, että kun "aika oli täyttynyt, lähetti Jumala poikansa."   Ensimmäisen kerran maailmaan tullessaan Jeesus syntyi pienenä vauvana tallin seimeen.

Tänään me saamme odottaa hänen tulevan toisen kerran tänne maan päälle sillä erotuksella vain, että nyt hän tulee Kuningasten kuninkaana ja Herrain Herrana.

Meidän aikamme  ihmiset kaipaavat "juurikin" rauhaa sydämeensä. Sillä vaikka me olemme saaneet elää rauhan aikaa valtiollisesti ja asiat ovat näennäisesti hyvin ulkoisesti, ja täällä Suomessa ehkä paremmin kuin koskaan, niin ihmiset ovat sisäisesti "rikki" ja rauhattomia. He etsivät sisäiseen kaipaukseensa tyydytystä ulkoisesta markkinahumusta ja "meiningistä", mutta sisäinen tyhjyys ei silti poistu. Raamatun mukaan; "ihmiset ovat eksyksissä niin kuin lampaat joilla ei ole paimenta. Kaikki he ovat poikenneet pois omille teillensä." 

Jeesus, Rauhanruhtinas antaa meille kestävän rauhan. Hän on se Hyvä Paimen, "joka antaa henkensä lampaiden edestä." Joh. 10:11.

Hengellisen laulun sanoin: "Maailman ääriin vie sanoma taivaan: Pilvissä kohta jo pasuuna soi, ja Jeesus saapuvi kirkkaudessaan, taivaaseen noutaa hän omansa oi."   HLK. 216:3                                                                                                                                                      

       

 

 

Rukous Suomen puolesta.

 Hyvää itsenäisyyspäivää.

  Ensimmäisen Timoteuskirjeen toisen luvun jakeista 1 ja 2 luemme näin: "Kehoitan siis ennen kaikkea anomaan, rukoilemaan, pitämään esirukouksia ja kiittämään kaikkien ihmisten puolesta. Kuninkaiden ja kaikkien vallanpitäjien puolesta, että saisimme viettää rauhallista ja hiljaista elämää kaikin tavoin hurskaassti ja kunniallisesti."

Me tämän ajan suomalaiset olemme saaneet elää rauhan aikaa itsenäisessä valtiossa. Jumala on siunannut kansaamme niin, että olemme menestyneet monilla elämän eri alueilla ja saavuttaneet kansallisesti moniakin meriitteja. Meidät on myöskin valittu jo neljä kertaa maailman onnellisimmaksi kansaksi. Ajattelen tänään, että meidän olisi nyt aiheellista lukea tuota yllä olevaa Timoteuskirjeen kohtaa ja tehdä parannusta tässä    mainitussa asiassa, että Jumala edelleenkin saisi siunata kansaamme. Hän rakastaa meitä ja odottaa, että käännymme hänen puoleensa ja annamme kunnian hänelle jolle kunnia kuuluu.         Hyvää itsenäisyyden päivää!

 

 

 Presidentti Kyösti Kallion rukouksesta talvisodan aikana v. 1939; on tehty hyvin kaunis ja koskettava laulu.

 

 

 

Etuoikeus.

 Meillä on paljon sellaisia "etuoikeuksia" jotka puuttuvat kanssasisariltamme ja -veljiltämme. Luin uutisista, että eräs vähän kuuluisampi poliitikko oli jo kouluikäisenä lapsena järjestänyt koulussaan lakon siitä syystä, että eräänä päivänä kouluruoka oli päässyt loppumaan kesken.  Kysymyksessä oli kansanedustajien haastattelu missä kerrottiin heidän menneistä "saavutuksistaan". Tämä asia nousi tänään mieleeni ja mielikuvituksessani kertasin omia alakoulu aikojani. Ajattelin, että varmaan me senkin ajan lapset saimme jokainen kotiin tultuamme  ruokaa sinäkin päivänä.  Edelleen ajattelin, että meillä on jo etuoikeus sekin, että yleensä saamme käydä koulua. Ja suureksi osaksi vielä yhteiskunnan kustannuksella. Todella paljosta saamme olla Jumalalle kiitollisia. Kiitosaihe on myös sekin, että saamme asua omassa kodissamme ja omassa maassamme turvatuissa olosuhteissa.   No niin; nämä olivat nyt minun tämän aamupäivän ajatuksiani ja huomioitani.

Helatorstain sanoma.

 Viimeksi kirjoitin "Ilon siemenistä";  ja siitä, että mieleni teki kovasti osallistua seurakunnan järjestämään "Kukan päivän tempaukseen" viime torstaina. Ja niin siinä sitten vain kävi, että minua "pyydettiin" mukaan. Siis käymään tervehdys käynnillä muutaman yksinäisyydestä kärsivän ystävän luona ja viemään heille seurakunnan tervehdyksen.       Silloin samaisena päivänä vietimme myöskin Jeesuksen taivaaseen astumisen muistopäivää, Helatorstaita.    Jeesus nousi taivaaseen Öljymäeltä ja lupauksensa mukaan hän myöskin saapuu samaan paikkaan. Ajankohta on meiltä kaikilta salassa sillä Jeesus sanoi, että "sen tietää vain Isä yksin". Sen tähden meidän tulisi olla valmiina, kun Jeesus tulee noutamaan omansa täältä yhä vain pimenevästä ja synnin runtelemasta maailmasta. Nyt olemme ja elämme vielä armon ajassa ja meitä edelleen kutsutaan Jeesuksen luo. Hänellä ainoalla on valta maan päällä antaa syntejä anteeksi. Hän on ovi Jumalan valtakuntaan ja Hän on myöskin "tie, totuus ja elämä."  Meille ei ole osoitettu muuta tietä iankaikkiseen elämään kuin Jeesus Kristus. Hän on kuolemallaan voittanut kuoleman ja synnin vallan. Meillä on kaksi vaihtoehtoa; "joko siirtyä kuoleman kautta elämään tai elämän kautta kuolemaan"  Kun Jeesus tulee takaisin, hän tulee "Kunnian kuninkaana ja Herrojen herrana."  "Silloin armon aika" loppuu ja alkaa Jumalan tuomioiden aika. Tätä sanomaa meidän vain tulee viedä kaikkialle maailmaan ja esillä pitää Jeesuksen lähetyskäskyn mukaan. Ettei kukaan hukkuisi, vaan että kostuisimme iankaikkiseen elämään Jumalan luokse taivaaseen.

Ilon siemeniä!

Huomasin juuri itsessäni piileskelevän pienen filosofin. Siis sellaisia filosofisia ajatuksia tai filosofisuutta tai halua filosofoida. miten sen asian ilmaisisin? Tämä on niin hieno sana ettei  siihen tahdo löytää edes oikeata sana muotoa. Ajatukseni lähtivät liikkeelle tulevasta äitienpäivästä. Nämä ajatukset synnyttivät halun siivota ja ylipäänsä järjestää sillä tavalla juhlan tuntua. Tehdä ainakin täytekakku. Se tulisi meillä kyllä syödysi vaikka ei tulisi vieraitakaan, sillä meidän isäntä tykkää makeasta. Hän sanookin "tykkäävänsä makeasta elämästä."  Tiedän kyllä, että meille vieraitakin tulee sillä joku lapsista on jo ilmoittanutkin tulostansa. Se asia taas synnytti ajatuksissani kiitollisuutta. Jatkoin filosofointiani edelleen.  Mielikuvitukseni ei edes riitä kartoittamaan kuinka paljon minulla on on aihetta kiitokseen ja meillä  suomalaisilla yleensäkkin on.         Ajatukseni kulki siihen suuntaan, että miten minä voisin tuottaa iloa toisille.   Tuli mieleeni, että täällä Pälkäneellä on järjestetty seurakunnan taholta sellainen "Kukan päivän tempaus." Sellainen muistaminen yksinäisyydestä kärsiville lähimmäisillemme.  Seurakuntaan sai ilmoittaa tuntemiansa tällaisia henkilöitä näiden tervehdyksen vastaanottajien listalle. Toinen osallistumis tapa oli, että sai ilmoittaa itsensä näiden tervehdysten viejiksi näille henkilöille.   Kukan päivän aamuna porukka kokoontuu leipomaan tuoreita pullia  ja taitaa siihen tervehdykseen jotain muutakin tulla mukaan.   Tästä tervehdysten perille saattamisesta jääväsin itseni, sillä en tohtinut pyrkiä siihen mukaan siksi kun kuulun eri seurakuntaan. Mieleni teki kuitenkin. Tätä ajatellessani ja miettiessäni huomasin voivani yksityisesti muistaa joitakin mieleeni tulleita tällaisia ystäviä.    Idea on hyvä toteutettavaksi arkielämässämme "matalalla kynnyksellä" sillä tällaisia tilanteita kohtaamme kyllä jatkuvasti. Eli sitä, että meillä on mahdollisuus tuottaa iloa lähimmäisillemme. Sehän on oikeastaan yksi elämämme mahdollisuuksista ja myöskin tarkoitus. Tämä on Jumalan tahto; että me hyviä tekoja tekisimme. Näin olemme myöskin "maailman parantajia", vaikka vain yhden ihmisen maailmaa kerrallaan, mutta sitä kautta se sitten  "siunavuntuu." edelleen.       Hyvää tulevaa äitienpäivää!

                                                                                                                                                  

Hyvää Vappua!

 Huomaan jääneeni jumiin tuohon Pääsiäisen aikaan enkä huomaa ajan kulua. Tämä ikääntyminen kai sen vaikuttaa. Enää ei saa "aijjaalliseksi" niinkuin nuorempana vaikka ei aina silloinkaan. Muistan, kun olimme vastanaineina isännän kanssa käymässä  pohjanmaalla hänen lapsuuskotonaan ja "mamma", siis hänen mummonsa neuvoi silloin miestäni. "Älä sano, ettes ole kerriinny, sano niin, että ei ole tullut "aijjaalliseksi." Huomasin edellistä postausta julkaistessani, että nyt on todellakin Vappu. Suomalaisen työn päivä.   Maalaistalon emäntänä tämä päivä ei minun kohdallani ole juuri muista päivistä poikennut koska perhe ja eläimet oli ruokittava silloinkin. Aina kuitenkin ajattelin, että työ on ihmisille suuri siunaus.  Sananlasku toteaakin, että "joutilaisuus on kaiken pahuuden alku ja juuri".

Lyhyestä virsi kaunis; sanoo toinen sananlasku ja niinpä nyt lopetankin ja toivotan kaikille blogi ystävilleni Hyvää Vappua!

Ryövärin armo.

 

 

Pääsiäisen ajalta minua jäi puhuttelemaan sen toisen ryövärin osa joka siinä Jeesuksen vierellä ristillä riippuessaan  sanoi Jeesukselle.  "Muista minua, kun tulet valtakuntaasi." (Luukas 23: 42 ) Hänessä oli syttynyt usko Jeesukseen ja niinpä hän tämän maan päällisen elämänsä viimeisillä hetkillä sai Jeesukselta syntinsä anteeksi ja myöskin lupauksen päästä hänen kanssaan paratiisiin, iankaikkiseen elämään. Tästä onkin lanseerattu sanonta; "ryövärin armo."

  "Sillä mitä se hyödyttää ihmistä vaikka hän voittaisi omaksensa koko maailman, mutta saisi sielullensa vahingon? Taikka mitä voi ihminen antaa sielunsa lunnaiksi." ( Matt. 16:26 )

Jeesuksen nimessä ja veressä on meidän kaikki syntimme anteeksi annettu. Tämän asian saamme uskoa ja kääntyä  hänen, Jeesuksen puoleen, häneltä saamme avun. Se millä sanoilla pyyntömme esitämme, sillä ei ole niinkään merkitystä, sillä Jumala näkee meidän sisimpämme ja ymmärtää meitä sanoittakkin, kääntyessämme hänen puoleensa.

"Avuksesi huuda minua hädän päivänä, sillä minä tahdon auttaa sinua ja sinun pitää kunnioittaa minua." ( Ps. 15:50 ) Tämäkin  Jumalan sana on edelleen voimassa. On suurta armoa kun tulemme Jeesuksen luokse jo nuorena,  ennen tätä hädän päivää.

Sillä Raamattu, kehottaa meitä antamaan elämämme Jeesukselle jo nuoruudessamme; "ennen kuin pahat päivät tulevat, ja joutuvat ne vuodet joista olet sanova, nämä eivät minua miellytä "( Saarn. 12:1 )

Kuluneet vuodet kerryttävät niin paljon ja monenlaista painolastia elämäämme, että se tuntuu joskus niin vuorenkorkuiselta, että sen yli tuntuu olevan lähes mahdotonta nähdä Jumalan mahdollisuuksia.  

Mutta vaikka ihminen olisi kuinka sairauden ja synnin runtelema ja vaikka hän vasta "elämänsä ehtoossa" viimeisillä voimillaan jaksaisi ja ymmärtäisi kääntyä Jumalansa puoleen, hän saa avun ja kokea tämän ns. "ryövärin armon."

"Sillä niin korkealla kuin taivas on maasta, niin voimallinen on hänen armonsa niitä kohtaan jotka häntä pelkäävät.  Niin kaukana kuin itä on lännestä, niin kauas hän siirtää meistä rikkomuksemme." ( Ps.103:11,12 )

 Julkaistu Sydän-Hämeen Lehdessä 14.4. 2021.

Hän on ylösnoussut

 Raamattu kertoo meille näin, että "Jumala antoi meille anteeksi kaikki rikokset, ja pyyhki pos sen kirjoituksen säädöksineen, joka oli meitä vastaan ja oli meidän vastustajamme; sen hän otti meidän tieltämme pois ja naulitsi ristiin. Hän riisui aseet hallituksilta ja valloilta ja asetti heidät julkisen häpeän alaisiksi. Hän sai heistä hänen kauttaan voiton riemun.      ( Kol. 2: 13-15.)                                                                                                                                                                    "Hän kuoli jotta me saisimme elää."  "Niinkuin ei ollut mahdollista, että kuolema olisi voinut häntä vallassaan pitää."  (Apos.t. 2:24)

SIUNAUSTA JA ILOA PÄÄSIÄISEEN 

Pääsiäinen.

 Uusi testamentti on kirjoitettuna jo Vanhassa testamentissa. Sieltä löytyy monia esikuvia tulevista tapahtumista. Mm. Pääsiäisen sanoma on siellä jo vahvasti esillä. Kuvaus siitä kuinka Jumala päästää Israelin kansan Egyptin orjuudesta on esikuva Uuden liiton Pääsiäisestä. Heidän tuli "teurastaa virheetön uhrikaritsa iltahämärissä määrättynä aikana ja karitsan verta tuli sivellä ovenkamanaan ja molempiin ovenpieliin niissä taloissa, joissa he sitä karitsaa söivät. Liha oli syötävä sinä yönä tulessa paistettuna, happamattoman leivän ja katkerien yrttien kera.  Se piti syödä kupeet vyötettyinä kengät jalassa ja sauva kädessä valmiina kiireesti lähtemään sinä yönä Egyptistä." Raamattu kertoo näin: (2Moos. 12: 12-14) "Sinä yönä minä kuljen läpi Egyptin ja surmaan Egyptin jokaisen esikoisen, niin ihmisten kuin eläintenkin. Minä, Herra, annan tuomioni kohdata kaikkia Egyptin jumalia. ¹³Ja veri olkoon niiden talojen merkkinä, joissa te olette, sillä kun minä näen veren, menen ohitsenne. Minä kuritan vain egyptiläisiä, eikä tämä vitsaus satu teihin.¹⁴»Tästä päivästä tulkoon teille muistopäivä. Viettäkää sitä Herran juhlana. Pitäkää tämä ikuisena säädöksenä sukupolvesta toiseen." 

 Pääsiäinen tulee sanasta "päästää." Israelilaiset pääsivät Egyptin orjuudesta vapauteen ja se on esikuvallista Uuden liiton Pääsiäisestä ja Jeesuksen ristin kuolemasta. Jeesus kirjaimellisesti "päästää" meidät meidän synneistämme ja silloin me olemme todellisesti vapaat synnin orjuudesta.

Jumalan sanaa lukiessani tein oivalluksen siitä, että Jeesuksen ristiin naulitsemisen tilanteessa  juutalaisen kansan lisäksi olimme myöskin me pakana kansat siellä edustettuina. 

Jeesus kuoli meidän kaikkien ihmisten puolesta ja sovitti meidän kaikki tekemämme synnit ristin kuolemallaan. Emme varmasti kukaan täysin ymmärrä Pääsiäisen sanoman suuruutta, mutta uskossa saamme vastaanottaa Jeesuksen veren puhdistavan voiman.  Samalla, "kun temppelin esirippu repesi kahtia ylhäältä alas asti aukeni tie Jumalan valtakuntaan kaikille jotka uskovat häneen, Jeesukseen.

 

 

 

 

Niinkuin tähdet taivaalla

  "Minä katselen sinun taivastasi, sinun sormiesi tekoa, kuuta ja tähtiä, jotka sinä olet luonut"; sanotaan Psalmien kirjassa. (Ps.8:4.)  Katsellessani aamupäivällä, paria vierasta odottaessani, kotimme ikkunasta avautuvaa maisemaa, huomasin erikoisen näyn.  Silmäni kiinnittyivät kirkasta valoa säteileviin koivuihin.   En ole koskaan ennen nähnyt niin suuria ja loistavia aivankuin  "jäähelmiä" oksilla tuikkimassa. Ne loistivat ja kimaltelivat ihmeellisen kirkkaina kuin tähtinä auringon valossa.   Erikoista oli se, kun oli pakkasta toistakymmentä astetta, että mikä tämän ilmiön vaikutti ja aiheutti. Ihmisjärjellä ajatellen se olisi vaatinut vesipisaroita, jotka sitten olisivat voineet jäätyä oksille. Mutta mikäs se onkaan vaikuttavampi todistus Jumalasta kuin hänen luomansa kaunis ja aina muotoansa muuttava luonto, Hänen meille antamansa Sanan lisäksi.  Ja Jeesus on tämä "lihaksi tullut Sana" Hän on myöskin  tämän maailman valo ja me jokainen hänen omansa saamme loistaa hänen valoansa "kuin tähdet taivaalla" tässä  pimenevässä "ajan illassa." Annetaan valomme loistaa vaikka kuinka pieninä valoina, mutta silti kirkkaasti.

Kristittyjen yhteys

 

 

Tämän viikon ajan olemme viettäneet kansainvälistä  kristittyjen ykseyden ekumeenistä rukousviikkoa. Eri seurakunnat ovat järjestäneet yhteisiä rukousiltoja eri puolilla Suomea. Täällä Pälkäneelläkin on jo muodostunut perinteeksi kokoontuminen yhdessä rukoilemaan. Keskiviikon tilaisuus helluntaiseurakunnan katukappelilta lähetettiin striimattuna ja sitä voi katsella/kuunnella Katukappelin youtubekanavalta. Tänä vuonna aiheena on Jumalan meissä  synnyttämöt hengen hedelmät.  Hengen hedelmien luettelo löytyy     Gal. 5: 22. Mutta Hengen hedelmä on rakkaus, ilo, rauha, pitkämielisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, sävyisyys, itsensä hillitseminen. Jeesus sanoo Joh. 15: luvussa näin: "Pysykää minun rakkaudessani niin te tuotatte paljon hedelmää." Jari Kemppainen puhui tästä Jumalan kaikkivoittavasta rakkaudesta.

 Leena Eerola puolestaan kertoi, kuinka hän oli aamusta ennen töihin menoaan lueskellut Raamattua Matteuksen evankeliumista ja ihan tähän tähän rukousviikkoon sopivasti tuli hänelle tämä sanan kohta: "Anokaa, niin teille annetaan. Etsikää, niin te löydätte. Kolkuttakaa, niin teille avataan. Sillä jokainen anova saa, etsivä löytää ja kolkuttavalle avataan. "Ja etsikää ensin Jumalan vanhurskautta ja hänen valtakuntaansa mikä on hyvin tärkeää"; kehotti Leena Raamatun sanoilla.                                                

Seppo  Aapan aiheen teemana oli toivo.  Jeesus antaa meille lupauksensa mukaan "tulevaisuuden ja toivon."  Jeremia 29.11.

Hän sanoi, että "lapset ja nuoret ovat meidän tulevasuus ja toivo." ja miettineensä sellaista asiaa, että kuka tai mitkä asiat kasvattaa meidän lapsiamme tässä Suomen maassa. Mitä arvoja meidän lapset saavat ja minkämoista eettistä ohjeistusta ja kasvatusta meidän tulevat sukupolvemme tässä maassa saavat. Hän toivoo, etä nämä ohjeet perustuisivat Jumalan pyhään sanaan.                                             "Meillä on olemassa Jumala joka näkee, Jumala joka kuulee ja välittää meistä."