Mieleeni jäi elämään seuraavat sanat: "Pidetään asiat tärkeysjärjestyksessä". Katselin tv 7:n ohjelma arkistosta "Koputus" ohjelmaa ja siinä haastattelu tilanteeessa keskusteltiin Ville Pitkäsen kanssa Jumalan kutsusta ihmisen elämässä. Tämä kutsu toistuu 2-3-4- tai jopa viisikin kertaa elämämme aikana.
Vietimme juuri Pitkäperjantaita, Jeesuksen ristinkuoleman muistopäivää.
Luemme Raamatustamme Matt. 27:50,51.Mutta Jeesus huusi taas kovalla äänellä ja antoi henkensä. Silloin temppelin esirippu repesi kahtia ylhäältä alas asti. Maa järisi ja kalliot halkesivat."
Matt. 27: 54. Mutta kun sadanpäällikkö ja ne, jotka hänen kanssaan vartioivat Jeesusta, näkivät maanjäristyksen ja kaiken, mitä tapahtui, he pelästyivät suunnattomasti ja sanoivat: Tämä oli todellakin Jumalan poika".
Tämä temppelin esiripun repeäminen kuvaa sitä, että Jeesus kuolemallaan poisti Jumalan ja meidän väliltämme eroittavan väliseinän. Tie on auki Jumalan luo. Jeesus sovitti kuolemallaan meidän syntimme ja sairautemme..
Tuli mieleeni omasta elämästäni aika muutama vuosi sen jälkeen, kun lapsuuden uskoni oli kulunut hiutaleiksi. Olin nuorena vajaan vuoden ajan töissä Anna Tapion koululla mm. keittiöllä, leipomossa ja kesän aikana puutarhalla. Tutustuin siellä olleisiin uskovaisiin koulun tyttöihin. Näin jälkeenpäin, kun muistelen niin minulla oli silloin Jumalan kutsu päällä. Siis etsikkoaika joka on sellainen aika, että silloin Jumala errikoisen voimakkaasti vetää meitä Jeesuksen luokse.
Juuri tämä asia laittoi minut hakeutumaan, näiden mainitsemieni tyttöjen seuraan.
Heitä oli muistaakseni neljä tyttöä, ja kävin asuntolassa kylässä heidän luonaan. Muistan eräänkin kerran noustessani asuntolan portaita, että kuulin kaunista hengellistä laulua kitaran soiton säestyksellä. Osasin sitten suunnata kulkuni sinne päin, mistä ääni kuului.
Kevään koittaessa järjestettiin entisessä Kettisen talossa myös hengellinen kokoussarja, minne tytöt veivät minutkin mukanaan.
Nyt ajatellen olisin silloin ollut "valmista kauraa" antamaan elämäni Jumalalle. Esteeksi minulle tuli silloin oma arkuuteni, kun en tohtinut kysellä näistä asioista. Pintapuolisesti vain keskustelimme, sillä tiesinhän minä paljonkin näistä asioista. evätkä tytötkään rohkeasti kysyneet minulta, että; "oletko uskossa tai haluaisitko tulla uskoon." Lähdin sitten sieltä koululta pois ja Jumalan kutsu vaimeni kohdallani. Meni muutamia vuosia kunnes Jumala armossaan antoi minulle uuden etsikkoajan ja sain löytää Jeesuksen pelastajanani,
Niinkuin yön jälkeen seuraa aamu niin Pitkäperjantaita seuraa Pääsiäinen.
Jeesus kuoli meidän syntiemme tähden ja ylösnousi meidän vanhurskauttamisemme tähden. Ja sana vanhurskaushan merkitsee syyttömäksi julistamista.
Hyvää Pääsiäista!
"Sydämin , suin ja kätten töin" saamme olla tässä Jumalan valtakunnan työssä mukana.
