Arkipäivän onnea

Ilon ja onnen hetkemme voimme löytää aivan tavallisen arkemme keskeltä.
"Sillä arkeahan tämä elämä enimmäkseen on"; näin sanoi vanha ja viisas eläinlääkärimme aikoinaan.
Muistan vuosia sitten lukeneeni lehdestä, (ehkä se oli joku kolumni) 3 asiaa esimerkkeinä siitä, mitkä ovat arkipäivän onnea.  Siihen oli listattu seuraavat asiat:  Puhtaat, juuri vaihdetut lakanat nukkumaan mentäissä. Toiseksi lapsen pissa, joka lirisee pottaan ja sitä kolmatta asiaa en vain saata muistaa.
Itselläni mieleeni jäi hiljan tapahtunut kahden pienen koululaisen vierailu ennen kouluun menoa.
Liitän tähän asiaa selittävän kuvan, sillä kuva puhuu enemmän kuin tuhat sanaa.Nämä tytöt saavat nopeasti aikaseksi sen, mitä milloinkin haluavat tehdä. Kyseisenä aamuna he halusivat leipoa tällaisa  herkkuja.
Usein meidän aikuisten ensi reaktio tällaiseen asian on se," että ei nyt, kun siitä tulee sotkua", tai, että" ei minulla nyt ole aikaa katsoa teidän peräänne". 
  Kuva näistä herkkuista tuli otettua vasta seuraavana päivänä, kun herkkuja oli jäljellä enää vain kaksi kappaletta. Se jäi kuitenkin todistukseksi siitä, että me kolme saimme kokea tätä mainostamaani "arkipäivän onnea".

Se on täytetty.

 Tänään Pitkäperjantaina muistelemme Jeesuksen ristinkuolemmaa. Hän antoi henkensä meidän puolestamme ollen Jumalan uhrikaritsana. Ristin kuolemallaan hän sovitti koko maailman synnit. Raamattu sanoo; "sillä ilman veren vuodatusta ei ole syntien anteeksiantamusta".
Se on täytetty! Näin Jeesus huusi ristillä ja antoi henkensä. "Hän antoi henkensä". Sitä ei kukaan häneltä ottanut vaan hän antoi sen vapaa ehtoisesti rakkaudesta meihin.
Jeesus täytti puolestamme kaiken lain, joten minun ei enää tarvitse ryhtyä sitä täyttämään ollakseni Jumalalle kelpaava.  Ei niin, että minun täytyy suorittaa, vaan niin että minä saan....    "Sillä; vapauteen Kristus vapautti meidät".
Kirjoitan tähän erään lapsuus muistoihini liittyvän laulun sanat.                 

 MUN TÄHTENI......
Sä jätit loiston taivaan. Sä puhdas viaton ja synnitön. Maan päälle tulit alas tuskaan vaivaan, mun tähteni näin kurjan ihmisen.

Sun päällesi mä pilkkapuvun laitoin, sun jalkoihis ja käsiis naulat löin. Mä kruunun sulle tappuroista taitoin, ja otsan puhtaan silllä seppelöin.

Oi rakkaus sä tuskan aateloima, nyt eessäs tahdon maahan kumartaa. On ylistetty pyhän veren voima, se kurjan kuolemasta pelastaa.

Saa lunastettu lauma luokses tulla, sen kohta kutsut päälle pilvien. Saan minäkin! Ei ansiota mulla kuin arvet lyömieni haavojen.

Laulun säkeistöjen viimeinen lause on kertosäe.
Laulun tekijöistä en nyt löytänyt tähän tietoja.

Vaalityötä

                                           
Kävin kaupalla ja osuin paikalle sopivasti pieneen kansankokoukseen. Ainakin kolmen eri puolueen
ehdokkaat siinä mainostivat kukin omaa puoluettaan. Eräs naapurini ojensi minulle muovipussissa pikkuleivän saatesanoilla; että he ovat vaihtoehto.
Toinen puolue tarjosi maistuvat kahvit vastaleivotun pullan kera. Nautin kahvista, vaikkei varsinainen kahvi aika ollutkaan ja keskustelin mielenkiinnolla ennestään minulle tuntemattoman ehdokkaan kanssa.
Kolmas ehdokas oli sitten lähikoulun opettaja, joka oli juuri edellispäivän aamuna soittanut minulle erään oppilaansa asiasta. Syystä, että tämä kyseinen tyttö sattui juuri sinä aamuna olemaan meillä (mummolassa) vauhtia ottamassa koulupäivään.
Hän tarjosi karamellin ja hänen kanssaan juttelimme kouluasioista. 
Yhdelle näistä kolmesta tulin sanoneeksi, että jos en nuoresta lähtien olisi ollut uskossa, olisin saattanut alkaa harrastaa vaikka politiikkaa. Usko Jeesukseen ei tosin sulje sitäkään elämän aluetta sivuun, vaan minun elämäni on täyttynyt niin monesta muusta asiasta, että "rajansa kaikella".
Tällä hetkellä koen olevani varsin epäpoliittinen henkilö. En seuraa politiikkaa juuri ollenkaan, mutta äänestämässä kyllä käyn.
Koti matkalla huomasin yhtäläisyyden näiden ajallisessa vaali työssä olevien henkilöiden ja itseni välillä. He hoitavat tämän ajallisen kotimaamme asioita ja minä sen sijaan saan Jumalan armosta olla taivaallisen valtakunnan edustajana. Tehdä "taivaallista" vaalityötä yhtenä vähimmistä tai ehkä jopa kaikkein vähin, mutta silti.
Kunpa me kristitytkin hoitaisimme yhtä innokkaasti, kuin kuntavaali ehdokkaat omaansa,  tätä taivaallista pestiämme.
Taivaan valtakunnan hallitsija on kuningas ja se on rakkauden valtakunta. Hallitusmuoto ei suinkaan ole demokratia vaan kuningaskunta ja siellä ovat voimassa oikeudenmukaiset kuningaskunnan lait. Sen rajat ovat meidän silmiltämme näkymättömissä, sillä ne kulkevat sydämeltä sydämelle.
Ja kun viimeinen sydän on voitettu Jeesukselle ja hän on näin saanut astua Jumalan pojan iankaikkiseen valtakuntaan, sillöin saapuu herrojen Herra ja Kuningasten kuningas. Tapahtuu kauan odotettu Jeesuksen toinen tulemus.
Tämä voi jonkun mielestä tuntua naiivilta uskolta, mutta lasten kaltaisiksihan meidän täytyisi tullakin päästäksemme sisälle Jumalan valtakuntaan
😊