maanantai 18. syyskuuta 2017

Lähimmäisenrakkaus

Haluan nyt ensimmäiseksi jakaa tässä blogissani tosi ihanan ja ihmeellisen kokemukseni viime  sunnuntailta. Tulimme nimittäin pienen pojan poikani kanssa kirkkoon ja olin aivan "otettu" seuratessani kuinka hiljaa ja varovaisesti tämä pieni miehenalku (3v.) asetteli kädessään olevaa pientä muovista traktori- peräkärry yhdistelmäänsä penkille viereensä. Niin varovasti, ettei vain mitään ääntä olisi päässyt siitä kuulumaan. Olin näet ulko- ovella tullut sanoneeksi, että kirkossa ollaan hiljaa ja hän otti neuvoni niin viimeisen päälle tosissaan. Ihmettelin myös sitä, kuinka muuten tosi vilkas ja energinen poika jaksoi istua nätisti koko kirkonmenon ajan.
Sitten haluan myös kertoa siitä tärkeästä asiasta, mitä Janne Vesto käsitteli saarnassaan.
Tekstin aiheena oli lähimmäisen rakkaus. Meidän lähimmäisiämmehän ovat kaikki kohtaamamme ihmiset ja sellaisina meidän tulee heitä rakastaa ja kohdella.
Eikä rakastaa ainoastaan niitä ihmisiä, jotka meitä rakastavat, vaan ihan kaikkia. Myöskin vihollisiamme, jos nyt tiedämme itsellämme sellaisia olevan, ja rukoilemaan niiden puolesta, jotka meitä vainoavat. Näinhän Raamattu meitä kehoittaa.
Tämä saattaa tuntua meistä ylivoimaiselta, mutta Jumalan avulla kykenemme kyllä siihenkin sillä häneltä me saamme pyytää tätä rakkautta lähimmäisiämme kohtaan. On hyvä muistaa, että Jeeesuksella on kaikki valta taivaassa ja maan päällä ja, että hän pystyy kyllä muuttamaan ei vain meitä itseämme, vaan myös elämämme tilanteita ja ihmiskohtaloita.
Niin, Veston Janne mainitsi saarnassaan myöskin nämä rikolliset maahan muuttajat, joiden tähden mielipitteet ovat paljolti kääntyneet muitakin pakolaisia ja maahan muuttajia vastaan. Myöskin heillä kaikilla on ihmisarvo. 
Hän mainitsi yleiseksi ilmiöksi tällaisen koston mentaliteetin, joka leviää vallankin sosiaalisessa mediassa. Meidän on hyvä näissä asioissa luottaa Suomessa hyvin toimivaan oikeuslaitokseen, eikä ottaa oikeutta omiin käsiimme. Myöskin tiedostaa se että rangaistus ei kenellekkään ole missään mielessä kosto, vaan asiallisesti määritelty rangaistus.
Rangaistuksen kärsittyään ihminen on samanlainen vapaa kansalainen ja yhteiskunnan jäsen kuin itsekkin olemme
Olemme kaikki tasapuolisesti Jumalan rakkauden kohteina Otetaan tämä Jumalan armo ja rakkaus vastaan ja annetaan sen levitä kauttamme lähimmäisillemme. Eikö tämä maailma olisi silloin vähän parempi paikka elää meille kaikille??????

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti