torstai 28. tammikuuta 2016

Kun tädillä "sulhasia" kävi

Kirjoitin syksyllä paikalliseen Joululehteen isäni tädistä jo vuosia sitten kuulemani eräänlaisen sukutarinan. Ystäväni Maija Magdaleena teki kertomukseen kuvituksen. Hän myöskin kannusti minua kertomaan tämän tarinan myöskin tässä blogissani.
Opin tuntemaan tämän Rauha-tädin hyvin herttaisena ja sydämellisenä, uskovaisena ihmisenä. Hän oli suvun piirissä hyvin arvostettu henkilö. Mikä tuli ilmi siinäkin, että vahingossakaan kukaan ei puhunut hänestä ilman etunimeen liitettyä täti sanaa.
Sattuipa kerran niin, että eräänä myöhäis syksyn iltana tädin mökkiin pyrki sisälle mies henkilö, joka kaupitteli suurehkoa jauhosäkkiä rahan tarpeeseensa."Minulla kuluu enään niin vähän jauhoja, etten millään voi noin suurta säkkiä ostaa", täti esteli. Mies ei tästä häkeltynyt, vaan alkoi ehdotella tädille naimakauppoja kanssaan. Hänellä kun oli vanha äiti, ja heidän olisi niin mukava sitten elellä kolmistaan.
Täti laittoi siinä vaiheessa asian leikiksi. "Me jokainen vanhenemme ja kohta sinulla sitten olisi kaksi vanhaa naista niskoillasi elätettävänä", täti järkeili. Niin miehen oli "rukkaset" saatuaan luovuttava ajatuksesta. Viimein hän alkoi odottamaan jotakin kaveriaan, jonka kyydissä hänen pitäisi päästä kotiin. Kun kaveria ei kuulunut ja ilta oli jo myöhäinen, ei tädin auttanut muu kuin alkaa  järjestää miehelle yö kortteeria. Sillä eihän täti voinut miestä yön selkään lähettää.
Kamarin lattialle patjan päälle hän sitten järjesti miehelle vuoteen. Huoneen toisessa laidassa oli hänen oma sänkynsä, johon täti oikaisi itsensä nukkumaan Oli tätiä siinä vaiheessa pelottanut. Mies oli häntä rauhoitellut ja kehoittanut vain sammuttamaan valot. Jossain vaiheessa täti huomasi, että mies oli kääntynyt poikittain keittiön ja kamarin väli oven eteen. Ei tädillä ollut edes pako mahdollisuutta. Niinpä täti oli siunannut itsensä Jumalan haltuun ja yrittänyt vain nukkua.
Aamulla aikaisin täti nousi tekemään hellaan tulta ja keittämään aamukahvia.Mies oli unissaan kääntynyt sen verran sivuun, että hän pääsi pujahtamaan keittiöön. Heräsi siihen sitten mieskin ja täti herttaiseen tyyliinsä kehoitti miestä ottamaa kahvia ja "voikkoleipää". "Kun ei minulla ole tarjota, kuin tällaista rieväkakkoo vain", sanoi täti ja hyvin se kuulemma oli miehelle maistunut.
Kun aamu sitten oli valjennut ja liikenne mökin ympärillä vilkastunut, mies oli käynyt silmin nähden levottomaksi. Hän kertoi olevansa rahaton ja pitäisi päästä menemään bussilla, kun ei se kaverikaan tullut. Tädillä oli onneksi keittiön naulassa kauppakassi ja sieltä pienestä pussista hän löysi miehelle matkarahaa. Rahan saatuaan mies oli hyvin äkkiä livahtanut matkoihinsa.
Jälkeenpäin sitten huomattiin, että ulkosuojassa oli majailtu jo jonkin aikaa. Sieltä löytyi murto välineitä, sorkkarautoja ja kettinkiä. Pääteltiin, että kyseisen henkön oli täytynyt kuulla tädin ja poikansa siellä ulkosuojassa käymä keskustelu vähän aiemmin. Asia oli koskenut tädin myymää omaisuutta ja sitä että rahat olivat tädillä tallessa mökissään.  
   Tämä tarina ei ole satu, vaan opetus siitä, että hyvä voittaa pahan ja valo voittaa pimeyden.  Rauha-tädin herttaisuus ja ystävällisyys pehmitti miehen sydämen niin ettei hän voinutkaan toteuttaa ryöstö aikeitaan.
Täti siunasi itsensä Jumalan varjeluksen alle ja sai myös kokea sen tuoman siunauksen.
























Ei kommentteja:

Lähetä kommentti