Jaoin aamulenkilläni Hyvä sanoma-lehtiä naapurien postilaatikoihin. Ajattelen, että lehdellä on sen sisältöä hyvin kuvaava nimi, sillä lehti kertoo hyvää sanomaa Jeesuksesta. Tässä lehdessä ihmiset kertovat siitä, mitä Jumalan antaman hyvän sanoman vastaanottaminen on heidän elämässään saaanut aikaan.
Päivittäin saamme lukea lehdistä paljon huonoja uutisia. Ne luovat mieliimme negatiivista ajattelua, toivottomuutta, masennusta ja pelkoa. Kuitenkin keskellämme on myöskin toinen todellisuus. Hyvän Jumalan yliluonnollinen, silmillemme näkymätön maailma enkeleineen kaikkineen.
Meille täällä Suomessa tätä hyvää sanomaa Jeesuksesta on aikain saatossa julistettu tavalla jos toisellakin. Ennen vanhaan oli pyhäkouluja, kansakoulussa opetettiin Jumalan sanaa, siihen opetukseen palattiin rippikoulussa, oli lukusia eli kinkereitä, oli telttakokouksia, tupakokouksia, seuroja, puhumattakaan kirkoissa ja eri seurakunnissa julistetusta Jumalan sanasta. Herää kysymys, että onko kansakuntamme ihmiset aivankuin "rokotettu" näille hengellisille asioille. Löytyykö niihin mitään tartuntapintaa? Kristinuskosta on tehty uskonto muiden uskontojen joukkoon.
Ei meitä kuitenkaan pelasta johonkin tiettyyn seurakuntaan tai kirkkoon kuuluminen. Ei pelasta kaste, ei ehtoollinen, ei hyvä vaelluksemme, eivätkä hyvät tekommekaan.
Raamattu sanoo Ap.t. 4: 12, " Eikä
ole pelastusta yhdessäkään toisessa; sillä ei ole taivaan alla muuta
nimeä ihmisille annettu, jossa meidän pitäisi pelastuman.
Harvemmin nykyisin kuulee tuota pelastus sanaakaan lausuttavan. Kuitenkin tämä on meille elämän ja kuoleman kysymys.
Jumala valmisti meille pelastuksen Jeesuksessa Kristuksessa ja tämä on se hyvä sanoma jota meille tarjotaan.
Tyyliin ota tai jätä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti