Näin äitienpäivään sopii seuraava pieni kertomus: Kun Lauri kirjoitti äidillensä laskun. Lasku: Äiti velkaa Laurille. Kantanut puita 6 kertaa, 0:smk.60 penniä. Tuonut öljyä useita kertoja 0:60: smk. Käynyt asioilla 2 kertaa, 0:40 smk.. Koska olen ollut hyvä poika, 0:80 smk. Yhteensä 2:40 smk.
Äiti otti laskun mitään sanomatta. Seuraavana päivänä oli Laurin pöydällä Smk. 2:40 ja vieressä lasku, joka oli näin kuuluva.
Lasku: Lauri velkaa äidille. Laurin onnellisesta kodista 10:n vuoden aikana: Ei mitään. Kaikesta hänen ruoastansa: Ei mitään. Kaikesta hoidosta hänen sairautensa aikana: Ei mitään. Hänen vaatteittensa ompelemisesta: Ei mitään. Koska äiti on ollut hyvä häntä kohtaan: Ei mitään. Yhteensä: Ei mitään. Lauri oli jo pannut rahat taskuunsa, mutta luettuaan äitinsä laskun punastui hän ja kyyneleet tulivat hänen silmiinsä. Hän antoi rahat takaisin, syleili äitiänsä ja pyysi häneltä anteeksi.
Anteeksiantamuskaan ei maksanut mitään.
Löysin tämän kertomuksen äitini lapsuuden aikaisesta koulukirjasta. Vahinko vain, että kirjoittajasta ei ole mainintaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti